Biisi vanhemmuudesta.

Jaan teille tässä välissä yhden biisin, joka mun mielestä jollain hassulla tavalla kiteyttää koko vanhemmuuden. Vaikka biisi tuskin kertoo vanhemmuudesta, niin mun mielestä sanojen ympärille on hauska luoda oma tarinansa. Tiedättehän?

”  Se vaanii sua, se ei jätä rauhaan. Et noin vaan pääsekkään siitä eroon. Se sua kiusaa, silti hellästi koskettaa. Ihan turha on juosta pakoon…”

Niinpä niin. Kuulostaako tutulta?

Palataan taas sorvin äärelle, kun olen koonnut itseni täältä uhmaikäisen taaperon ja vauva- arjen keskeltä.

Se on moroo – puss!