Extempore Tammisaari.
Mainitsinkin eilisessä postauksessa, että lähdettiin äitini ja lasten kanssa extempore reissulle Tammisaareen. Pähkäiltiin Fiskarsin ja Tammisaaren välillä ja vasta autossa istuessamme päätimme suunnata Tammisaareen. En ole koskaan käynyt Tammisaaressa, mutta olen kuullut todella paljon kehuja tästä pienestä ja idyllisestä kaupungista ja päättänyt, että siellä on vielä joskus kesällä käytävä. Matka Salosta Tammisaareen kestää vain vaivaiset 45 minuuttia, joten kyseessä ei todellakaan ole mikään turhauttavan pitkä automatka ja se meni keposesti vilkkaan taaperonkin kanssa.
Näin jälkiviisaana, olisimme voineet lähteä matkaan hieman aikaisemmin, sillä nyt olimme perillä vasta puolenpäivän jälkeen – juuri pojan päiväuni aikaan. Mutta, koska reissu todellakin oli extempore ja päätimme lähdöstämme vasta aamupäivällä, otin sen tietoisen riskin että päiväunet luultavasti jäävät välistä. Mutta ajattelin, että joskus sitä on vain tartuttava hetkeen yhtään sen enempää miettimättä ja mun mielestä tällaiset extempore reissut ovat juuri niitä parhaimpia reissuja. Myönnän, että nyt eilinen päivä verottaa, sillä poika ei meinaa millään saada päiväunistaan kiinni ja eilen illalla sängyssä kukuttiin vielä puoli yhdentoista aikaan illalla, mutta – pikkuvikoja sanon minä! ( mustahan on kuoriutumassa rento äiti! )
Tammisaareen oli todella helppo ajaa ja auton jätimme isolle hiekkaparkille aivan rannan tuntumaan. Parkkipaikka oli ilmainen ja näin ollen saimme rennosti viettää aikaa ilman, että pitäisi pelätä parkkihallien suurista hinnoista, mahdollisista parkkisakoista tai pitkistä välimatkoista. Tosin, pitkistä välimatkoista ei muutenkaan tarvinnut ottaa stressiä, sillä keskusta on todella pieni ja kävely paikasta paikkaan ei tuottanut ollenkaan päänvaivaa – mitä nyt päivän päätteeksi jalat kyllä huusivat hoosiannaa, mutta oli se käveleminen kuitenkin kaikkien rakkojen arvoista.
Kävimme syömässä rannalla sijaitsevassa Satamaterassissa, mistä saa ainoastaan pizzaa. Paikka oli sijainniltaan aivan mahtava ja voin vain kuvitella kuinka ihanaa terassilla olisi istua kesäiltana, katsoa auringonlaskua ja nauttia kylmästä siideristä, mutta näin lapsiperheen ( varsinkin jos on pieniä lapsia, kuten meidän alta kaksi vuotias… ) kannalta paikka ei ollut niin oivallinen. Lastenhoitohuone paikasta kyllä löytyi, muttei ainuttakaan syöttötuolia joka on vielä meille ihan ehdoton vempele. Näin ollen poika istui isolla tuolilla ja syöminen oli nyt mitä oli. Kaikenlisäksi pöydät olivat aivan liian pienet ja syöminen oli meille aikuisillekin hankalaa. Miksi pizzapaikoissa on pyöreät pöydät ja lautasetkin vielä pyöreitä ja julmetun kokoisia? Peukutuan sellaisten ruokapaikkojen puolesta, joista löytyy lastenleikkipaikka ja syöttötuolit!
Syömisen jälkeen lähdimme kävelylle rantaan, mistä vastaan tuli ravintola Albatros. Tämä paikka vaikutti silmäilyn perusteella täydelliseltä paikalta juuri lapsiperheille. Ravintolasta sai niin ravintolaruokaa kuin burgereitakin ja syödä sai ulkona tai sisällä. Jopa me olisimme mahtuneet ravintolaan sisään niiden maantielaivojen kanssa – mistä suuri, suuri peukku. Satamaterassissa kun jouduimme jättämään vaunut ulos, kun emme saaneet niitä sisälle emmekä edes terassille. Suuren plussan Albatros saa myös siitä, että tien toisella puolella oli mahtavan näköinen leikkipaikka Lions Park – jokaisen lapsen unelma! Meidän poika sai tyytyä katsomaan puistoa vielä vaunuista, sillä sen verran kova meno puistossa oli, että poika olisi jäänyt vain jalkoihin. Suosittelen siis puistoa hieman vanhemmille lapsille, jos haluaa saada lapsensa vielä elävänä takaisin.
Albatrosin jälkeen aukenee rantaviiva, missä riitti ihasteltavaa ihanista maisemista ja uimarannalla voi käydä uimassa tai kahlaamassa, niin kuin me tehtiin. Päätin rannalla kävellessäni, että tänne on vielä tänä kesänä ehdottomasti päästävä tyttöporukalla ottamaan aurinkoa ja nauttimaan ihanasta kesäpäivästä. Samalla voidaan käydä syömässä hyvin, kierrellä kaupungilla koluten läpi kaikki pikkuputiikit ja herkutella kahviloissa. Siinä olisi täydellinen kesäpäivä kera tyttöjen – ja jotain sellaista mitä tällä hetkellä kaipaan suuresti.
Meidän reissulle osui ehkä paras mahdollinen ilma, sillä vaikka pääsääntöisesti olikin aika pilvistä, oli ilma silti todella lämmin ja painostava. Jos aurinko olisi paistanut ihan koko päivän pilvettömältä taivaalta olisi patterit loppuneet alta aika yksikön. Meillä oli mukana myös omia eväitä kuten vesimelonia, karjalanpiirakoita, keksejä, mehua, vettä, pilttejä, persikoita, sipsejä ja suklaata. Eväiden mukaan ottaminen oli todella fiksu veto, sillä niitä oli ihana pysähtyä syömään puiston penkille katsellen samalla merelle ja pieni huilitauko teki enemmän kuin hyvää. Puistonpenkillä sujui niin imettäminen kuin vaipankin vaihtaminen ja taas sain miljoona syytä sille, miksi olen iloinen siitä, että meillä on kesävauva – sillä kaikki on niin uskomattoman helppoa!
Meidän puistopiknikille haimme Carl de Mumma:sta kahvit sekä jonkin super herkullisen suklaaleivoksen. Carl de Mumma:n latte nousi ensimmäisellä siemauksella mun lemppariksi ja nyt harmittelen miksei Salosta saa yhtä pehmeää ja ihanaa lattea.
Suosittelen Tammisaarea kyllä ehdottomasti kaikille ja etenkin lapsiperheille! Kaupungissa on helppo liikkua pienten lasten kanssa ja vaikkei itse kaupungissa ole erityistä ohjelmaa lapsille, riittää uimaranta, suuret puistot ja Lions Park vallan mainiosti. Meidän poika oli ainakin innoissaan jo pelkästä suuresta puistosta, missä sai mennä viilettää pelkän vaipan ja t-paidan kanssa. Joka puolella oli uutta nähtävää ja se on tullut todettua, ettei tuollainen pieni nassikka tarvitse suuria tullakseen iloiseksi. Jo uuden ympäristön näkeminen on todella jännää ja pitää mielenkiintoa yllä pitkään.
Itse ainakin peukutan enemmän tällaisten reissujen puolesta. :)
Onko siellä monia Tammisaari fiilistelijöitä?