Jos muutki ni määki.
Iiiks!
Luvassa karu totuus!
Tyyliä metsästämässä – blogin Veera kirjoitti hienosti aiheesta omassa blogissaan ja aihe sai sen verran tuulta siipiensä alle ja levisi blogimaailmassa kuin kulovalkea. Myös siis minä ajattelin kantaa korteni kekoon luonnollisuuden puolesta ja laittaa itsestäni meikittömän kuvan tänne kaikkien nähtäväksi.
Lähestulkoon jokaisesta blogista voi bongata upeita luonnollisia naisia ja täytyykin nostaa hattua kaikille niille, jotka ovat mukaan lähteneet. Vaatii mielestäni suurta uskallusta laittaa itsestään kuva nettiin sellaisena kuin on, varsinkin kun ei tiedä kuinka moni kuvan näkee ja myös sen takia, kun nykymaailmassa tuntuu ulkonäköpaineet olevan koko ajan suurempi juttu. Yleensä valokuvissa halutaan näyttää lähestulkoon täydellisiltä ja välillä jopa ärsyttää miksei blogimaailma voisi olla edes pikkuriikkisen aidompi – ilman niitä hiustenpidennyksiä, rakennekynsiä ja ripsienpidennyksiä. Ne kun tuntuvat olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.
Tässä olen minä. Aikalailla juuri heränneenä, painavine luomineni ja silmät vielä hieman unihiekassa. Hiuksetkin ovat takkuiset ja hampaat likaiset. Tältä näytän siis joka päivä kun vietän rentoja päiviä kotona odotellen pienokaisen syntymistä. Yleensä oleskelen kotona avomieheni pitkissä kalsareissa ja rönttöpaidoissa – olisi varmaan pitänyt ottaa teille kuva kokonaisuudesta.
Ehkä myöhemmin.
Kivaa viikonloppua!