Jotain vauvalle. Okei, äidille kans.

Eilinen imetyspaitojen metsästysreissu ei taaskaan tuottanut tulosta. Alan jo pikkuhiljaa uskomaan siihen, että tämä on jonkinlainen merkki siitä, että kun pienokainen syntyy mut on tarkoitettu pysymään neljän seinän sisällä. Kotonahan voin hyvin kulkea vaikka tissit paljaana eikä mun ole tarkoituskaan harrastaa enää sosiaalista elämää kodin ulkopuolella. Voin perustaa tänne jonkinlaisen imetyskahvilan – kunhan saan ensin hankittua sen espressokeittimen.

Välillä toivon, että tämä pikkukaupunki olisi hieman isompi tai, että ainakin valinnanvaraa kaupoissa olisi enemmän. Tai sitten täällä todellakin kaikki sikiävät samaa aikaa.

Ihan täysin turhaksi eilinen kaupunkireissu ei jäänyt, sillä pitkästä aikaa kävin Pentikillä. Olin aikeissa ostaa kotiin huonetuoksun, mutta jäinkin katselemaan kaikenlaista pientä tavaraa meidän pienokaiselle – pyyhkeitä, astioita ja suloisia nalleja. Sitten eteeni tupsahti tuo villainen torkkupeitto ja olin myyty! Kuinka ihana! Pikkuiselle on jo olemassa lämmin makuupussi vaunuihin, mutta tällaiselle olisi käyttöä. Peiton saisi lämmikkeeksi vaikka turvakaukaloon ja miksei niihin vaunuihinkin. Sekä tätä voisi pitää lattialla ja myöhemmin ihan vaan koristeena.

Huomasitteko kuinka monta painavaa syytä keksin? Peitto on selkeästi tarpeellinen.

Vielä en peittoa kotiuttanut, enkä muuten sitä huonetuoksuakaan mitä lähdin hakemaan. Enkä pieniä suloisia pyyhkeitä, astioita saatika nalleja.

Vielä ehtii.

Kuva: Nallukka torkkupeitto