KÄPOTH eli Kaikkien äitien pitäisi omistaa tällaiset housut!

En sitten saanutkaan pakotettua miestäni kameran taakse asukuvia napsimaan, sillä sen verran tuli hoppu kummityttömme syntymäpäiville, että katsoin parhaaksi pitää kameran visusti laukussa. Eiliseen päivään mahtui kuitenkin kyläreissuja toisensa perään, että sain kameran taakse myöhemmin iltapäivällä isosiskoni.

Heti alkuun haluan pahoitella kuvien laatua, mutta ne on taas jälleen kerran otettu mammani pimeässä rappukäytävässä, mutta ehkä asiani menee perille siitä huolimatta, uskoisin.

En tiedä mitä odotitte, että olin ostanut itselleni Me&i – kutsuilta, kenties jotain todella värikästä? Pettymykseksi mun täytyy kuitenkin todeta, että nyt on kyse kaikesta muusta kuin värikkäästä vaatekappaleesta! Sillä, nyt puhun noista mun jaloissa olevista Perfect pants – housuista! Oikeesti, ihan jokaisella äidillä pitäisi olla vaatekaapissaan yhdet tällaiset housut! Nämä tuntuu päällä todella mukavilta ja vaikka ovatkin ns. legginsit, niin hieman paksumpi materiaali, leikkaus ja takataskut tekee housuista todella siistit. Näistä housuista ei siis tule ollenkaan sitä ” leggingspylly ” – efektiä ja menevät todella hyvin tunikoiden ja lyhyempienkin paitojen kanssa – ja mitä tärkeintä, sopii arkeen ja juhlaan! Otin teille kyllä ihan oman pyllistyskuvankin, että olisitte saaneet housuista paremman käsityksen, mutta se kuva ei valitettavasti ollut julkaisukelpoinen.

Ja hei huomaatteko kuvissa jotain uutta? Aivan oikein, mun naamani näkyy! En kyllä vieläkään tiedä miten katsoa suoraan kameraan, joten siksi tuijotan mammani ovelle. Hauskaa meillä oli isosiskon kanssa kuvattaessa ja suurinosa kuvista oli todella huonoja. Mutta, yhdessä vietetty aika ja makeat naurut, se oli parasta.

Nyt ehkä ymmärrätte miksi en katso suoraan kameraan, kun kuvat ovat tällaisia:

Tässä mystinen, usvainen ja maaginen ” Katson lävitsesi ja näen sieluusi! ” – katseeni. Huuletkin olisin voinut rasvata ja pitäiskö mun laittaa jotain noihin mun otsan uurteisiin? Lazy eye – efektistä puhumattakaan. Ja koskakohan opin, ettei niitä finnejä saa puristella?

Tai:

Koskakohan opin laittamaan ripsiväriä?

hauskaa uutta viikkoa, huhtikuun vikaa sellaista! Muistakaahan nauraa itsellenne, puss!