Kerrastojen aika

Hyyyyyyyyrrrrrrh!

Ulkona vallitseva parin asteen napakka kylmyys on iskenyt syvälle luihin ja ytimiin. Tuntuu, että hetki sitten lapsille ostetut välikausivermeet ovat ulkona liikkumiseen jo aivan liian hentoiset, eikä talvihaalareihinkaan voi vielä siirtyä. Voi toki olla, että lämpimän syksyn jälkeen tämä äkillinen kylmyys vain tuntuu jääkauden alulta, vaikka oikeasti ei vielä voi edes puhua kylmästä. Joka tapauksessa olen kuitenkin turvautunut kotona jo villasukkiin, ulkona paksumpaan pipoon, pitkiin kalsareihin ja nahkalapasiin.

Eteisen naulakossa roikkuu vielä nahkatakki ja rakkausviitta, vaikka en ole käyttänyt niitä enää hetkeen koska kylmyys. Silti en ole vielä hennonnut viedä niitä varastoon. Untuvatakissa on vielä aivan liian kuuma, enkä omista mitään aikuisten välikausitakkia, sellaista siistiä villakangastakin tapaista, joka naisen kaapista löytyvää yksilöä. Mitä tulee luottovaateisiin näinä kylminä ilmoina, ovat ne tuulihousut ja softshell-takki. Helppo ja varma valinta, sillä en oikeasti työpäivien jälkeen liiku missään ( kuinka säälittävää, eh ) Lenkkipoluille on hyvä laittaa tietenkin siihen tarkoitukseen tarkoitetut vaatteet, mutta pihalla, työmatkalla, puistossa ja lähikaupassa pätee vanha kunnon tuulipuku-lookki. Kaikenlisäksi on ihan mahtavaa, että on sellaisia ystäviä joiden luokse voi mennä nukkasissa pitkissä kalsareissa ja nuhjuisessa hupparissa.

Ja takaisin lähtöruutuun, siihen mistä tulin teille kirjoittamaan. Eli lasten kerrastoista, tai itseasiassa lasten merinovillakerrastoista. Saatte nyt lyödä mua vasten kasvoja, mutta meidän lapset eivät ole vauvavuosien jälkeen pukeutuneet merinovillaan. Ei edes niillä talven kovilla pakkasilla. Olen aina käyttänyt pitkiä kalsareita ja fleecekerrastoja/haalareita. Sain itseasiassa isosiskolta kuulla kunniani ja vähän ehkä sen saattelemana aloin miettimään, ettei se merinovilla huono vaihtoehto olisi.

Niinpä menin Prismaan ja ostin sieltä molemmille omat merinovillahaalarit ( minkä hintasia, eissssaa…. ) ja olen pitänyt näitä lapsilla jo nyt. Tai ainakin silloin, kun lämpötila on vain pari astetta ja tuuli tuivertaa kylmästi. Haalarit ovat osottautuneet todella näpsäköiksi ja ovat oikeasti parempia mitä fleece, mikä ei hengitä yhtään ja kätkee sisäänsä kaiken kosteuden. Aivan kokonaan en ole kuitenkaan fleecestä luopunut, sillä päiväkodista löytyy varmuudeksi vielä fleecetakkia, housua ja pukua. On hyvä olla vaihtoehtoja, joista hoitajat voivat valita parhaat, sillä esimerkiksi eilen ilma oli liian lämmin merinovillalle.

Hieman arkailin aluksi, että onko vielä liian aikaista merinovillalle ja miten lapset pärjää kovilla pakkasilla, mutta kyllähän se keho tottuu. Kohta huomaan, etten enää ole moksiskaan tästä kylmyydestä ja seuraavan kerran nupisen kahdenkymmenen asteen pakkasilla.

Ja tajua, että voisin hankkia merinovillaa itsellenikin.

__

Käytättekö te jo lapsilla merinovillahaalareita tai kerrastoja? Tai mitkä ovat ylipäätään parhaat kerrastot lapsille?