Lettukestit

Se meidän naapurimme järkkäämä elokuinen yllätys oli lettukestit, joita me vietettiin eilen talomme pihalla. Niin ihana yllätys ja kiva pieni piristysruiske talomme yhteishenkeä varten. Mun mielestä meidän taloyhtiössä asustaa kaikinpuolin kivoja ihmisiä ja yhteishenki on aina ollut ihan hyvä, mutta toisinaan on hyvä istua alas ja kysyä toiselta kuulumisia vähän paremmin – ilman kiirettä töihin tai ruokakauppaan.

Aloitimme lettujen paistamisen jo hieman ennen iltapäivä viittä ja saimme nauttia lämmittävästä auringonpaisteesta. Pihalla oli kerrankin meidän lapsien kanssa samaa aikaa muitakin lapsia, kuten erään naapurimme lapsenlapset sekä talomme vanhin kolmosluokkalainen. Vaikka muut lapset olivatki aika paljon poikaamme vanhempia, silti hän juoksi tomerasti muiden perässä ja suorastaan nautti siitä, että pihalla oli muitakin kuin pelkkä hiekkaa syövä pikkusisko.

Letut oli todella hyviä ja en ole varma kuinka monta oikein söin. Pojan lettujen laskemisen lopetin, sillä menin sekaisin laskuissa. Tyttö söi kaksi isoa ja lopuksi lusikoi kermavaahtoa muilta salaa suoraan purkista.

Vilskettä, vipinää ja eritoten ääntä riitti ja viimeinen lettu paistettiin puoli kahdeksan aikaan illalla. Illanpäätteeksi kohotettiin pieni mustikkainen malja elokuulle ja kiitettiin kivasta illasta. Meidän ei tarvinnut kuin kävellä 20 askelta ja olimme jo kotona. Iltapalasta ei tarvinnut huolehtia, sillä molemmilla oli masut kirjaimellisesti pullollaan.

Kahdeksan aikaan lastenhuoneesta kuului jo tasainen tuhina, mikä ihana hiljaisuus.

Me mentiin miehen kanssa saunaan ensimmäistä kertaa koko kesänä. Ollaan saatu nauttia saunasta kyllä muiden mökeillä, mutta kotisauna ei ole lämmennyt laisinkaan kiitos ruuhkavuosien ja väsymyksen. Mutta nyt, oli ihanaa istua lauteille pitkästä aikaa.

Se teki niin hyvää.