Minne katosi päivät?
Huhheijaa! Miten tämä lokakuun viiminen viikko onkaan voinut mennä näin nopeesti? Huomenna on jo Marraskuu – voi apua. Nyt tulevana viikonloppunahan juhlitaan Halloweenia, onko teillä tiedossa juhlimista ja pukeutumista kaikenmaailman asuihin? Meillä jää tänä vuonna Halloween juhlimatta ( mikä ei kyllä harmita eikä vaikuta yhtään mihinkään ) Viime vuonna ystäväpariskunta piti suurehkot juhlat ja pukeuduin mustaan jätesäkkiin, sillä olin aika viimeisilläni raskaana eikä mielikuvitus suuren mahan kanssa oikein laukannut. Esitin siis roskapussia. Olin niitannut pussiin kiinni mandariinikuoria, käytettyjä teepusseja, tyhjiä maitopurkkeja, pahvia ja mitä vielä. Päässäni oli jätesäkistä tehty huivi ja voitte varmasti kuvitella miltä näytin, puhumattakaan siitä mitä kommentteja asustani sain. Asuvalinta ei kyllä ollut sieltä fiksummasta päästä, sillä ystäväpariskunnan koirien mielestä mandariinikuoret olivat todella mainiot näykkimistä varten ja illan aikana jätesäkissä tuli todella kuuma. Mutta, mitä tästä opimme? Ei varmaan yhtään mitään, hehe. Mies oikein panosti asuunsa ja tilasi netistä merirosvopuvun ja esitti Jack Sparrowta. Yhdennäköisyys oli kieltämättä pelottavan samanlainen. Nyt puku on tällä hetkellä varastossa ja saapi nähdä tuleeko sille enää koskaan käyttöä. Ehkä joskus vielä.
Ihan tavallinen viikonloppu meillä, tai oikeastaan itselläni ei kuitenkaan ole tiedossa, sillä suuntaan siskoni kanssa Lauantaina Helsinkiin. Miksi? No siksi, että mulla on irtiotto äitiydestä kun mennään katsomaan Hurts:siä. Siskoni on todella suuri fani ja tarpeeksi kauan kun hän keikasta jankutti, sai hän pääni kääntymään ja lähdin hänen seuraksi. Hurts ei välttämättä vastaa ihan sitä musiikkigenreä mistä itse tykkään, mutta jotkut niiden biisit on silti aika hyviä – ja veikkaan, että illasta tulee aika huikea. Aluksi meillä oli tarkoituksena jäädä Helsinkiin yöksi hotelliin, mutta päätettiinkin ( lukekaa: lompakkomme päättivät ) että ajetaan keikan jälkeen yöllä kotiin. Jep, olemme tylsiä.
Niin ja miksi tämä viikko on mennyt niin nopeesti on se, että poika elää jollain aivan muulla planeetalla kuin minä – hehe. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on päiväunirytmi ( miljoonannen kerran taas ) kadoksissa. Poika saattaa nukkua 20 minuuttia ja sen jälkeen nukkumisesta ei tule mitään. Sängyssä pompitaan, kieritään ympyrää, keikutaan konttausasennossa, jutellaan ja lauleskellaan. Näin energinen lapsi ja päiväunet – voooi pojat, aika mahdoton yhtälö! Jaksan vieläkin ihmetellä sitä, miten erilainen jokainen päivä voikaan olla? Aikaa blogille ei siis ole luonnollisestikaan kamalasti jäänyt, mutta eiköhän tämä tästä taas tasaannu – joku päivä.
Postausideoita on kyllä takataskussa, kunhan aikaa olisi myöskin toteuttamiselle. 🙂
Palataan taas ja sanon nyt jo hauskaa viikonloppua, jollen ehdi tänne muutoin.