Oujee, just my luck

Arvatkaapa mitä?

Täällä on kaksi vesirokkopotilasta! Arrgh, siis miten meillä voi olla näin uskomattoman huono tuuri? Juuri tämä viikko oli se viikko, kun poika aloitti päiväkodin. Hän ehti olemaan siellä kaksi kokonaista päivää, kunnes eilen päiväkodista kotiin päästyämme huomasin punaisia näppyjä ympäri kroppaa. Törkkäsin siltä istumalta myös kuumemittarin kainaloon, pojan sanotessaan haluavansa nukkumaan neljän aikaan iltapäivästä. Mittari paljasti pojalla olevan yli 38 astetta kuumetta. Tällä hetkellä näppylöiden vallassa on myös tyttö ja kuumetta saman verran.

Mikä mahtava ajoitus!

Tiesin kyllä odottaa tätä, sillä olimme reilu kaksi viikkoa sitten vanhan naapurimme luona leikkimässä ja seuraavana aamuna sain naapurin äidiltä pahoittelevan puhelun vesirokosta, joka oli puhjennut yön aikana. Olin kuitenkin ehtinyt tämän jo unohtaa, sillä meidän kahteen viikkoon on mahtunut niin paljon kaikenlaista, kuten päiväkotiin tutustumista ja vielä päiväkodin aloitusta. No, eihän näille tämmösille mitään tietenkään voi. Kaikkea sattuu ja toisaalta olen ihan iloinen, että molemmat lapset sairastavat tämän taudin nyt, kuin myöhemmin kouluikäisinä tai aikuisiällä. Isosiskoni pojan piti tulla meille viikonloppuna yökylään, mutta koska hän ei ole vielä sairastanut tätä inhottavaa tautia, emme välttämättä saakkaan tänne meille yövierasta. Harmi, sillä viikonlopusta olisi varmasti tullut hauska.

Tämä loppuviikko menee sairastellessa ja ensi viikolla toivottavasti päästään takaisin hyvin alkaneeseen päiväkotirytmiin.

Ja juuri nyt ulos katsoessani, olen ihan iloinen siitä, että tämä päivä menee sisätiloissa. Ulkona sataa räntää ja on muutenkin kovin märkää. Ensi viikkoa odotellessa, kun plussa-asteet nousevat huhujen mukaan jopa kymmeneen asteeseen!