Kesä ja uusi työ.

Tai oikeastaan lasken, että työt alkoivat jo eilen, sillä kokonainen maanantaipäivä kului uuden työn perehdytyksessä. Seitsemän tuntia, opetellen täysin uusia asioita joita en ole koskaan ikinä tehnyt. Kantanut laatikoita, tutkinut varastoja ja palvellut asiakkaita. Tutustunut jo voimassa oleviin kampanjoihin, sekä uusiin tuleviin. Kävellyt, kävellyt, kyykkinyt ja seissyt. Yrittänyt tallentaa näihin kotiäitiyden pehmittäneisiin aivoihin kaiken uuden tiedon.

Huhheijaa!

Jalkani huusivat illalla hoosiannaa pitkän päivän jäljiltä ja pääni löi täysin tyhjää! En todella enää muistanut miltä työn väsyttämät jalat oikein tuntuivat, mutta nyt muistan ja tunnen! Kaatusin sänkyyn väsyneenä ja heräsin yöllä kahden jälkeen täysin virkeänä. Kävin päivän tapahtumista ylikierroksilla ja näin unta kuluneesta työpäivästä. En tiedä mitä kello oli kun nukahdin uudestaan, mutta aamulla heräsin täynnä uudenlaista energiaa. Jotain sellaista, mitä en ole tuntenut pitkiin aikoihin.

Nyt mä sitten yritän tästä eteenpäin ( tai tarkemmin sanottuna ensi viikon torstaista lähtien ) mahduttaa elämääni työt, perheen, ystävät ja vapaa-ajan. Tai ainakin tämän kesän aikana yritän – ja teenkin sen. Toki, osa-aika työ antaa aika paljon vapauksia nauttia kesästä, ystävistä, perheestä ja siitä vapaa-ajastakin, joten en usko ollenkaan ahdistuvani tästä uudesta elämäntilanteesta.

Ensi viikolle povattiin myös kesää ja jopa kahdenkymmen asteen lämpötiloja – eli vihdoin se alkaa, kesä. Ehkä. Toivotaan ainakin. Kesän alkaminen tarkoittaa myös sitä, että vihdoinkin sieltä kaapista voi kaivaa esille niitä juttuja, joita ei normaalisti pitkän ja pimeän talven aikana voi käyttää. Mulle ne asiat ovat hyvin pieniä, kuten varmasti monelle muullekin. Esimerkiksi tuo kuvassa näkyvä punottu tuohilaukku on sellainen, mitä en vaan näe loskaisessa katukuvassa, vaan se tulee yhdistää pellavaan, farkkuun, romanttiseen kukkakuvioon ja päivettyneeseen ihoon. Tosin, näissä kuvissa ei ole mitään noista edellä mainituista kriteereistä, mutta tykkään laukusta niin kovin, että se pääsi pimeästä kaapista päivänvaloon jo nyt.

Sukat heivasin jaloista pois jo vappuna ja vaikka onkin ollut välillä aika vilpoista, laitan sukat jalkaan seuraavan kerran vasta syksyllä. Rohkeiden jaloissa olen nähnyt jo sandaaleita. Hyrrr! Eihän ulkona nyt vielä niin lämmin ole!

Uuden työn kunniaksi päätin myös, että nyt on korkea aika napsaista pari senttiä hiuksista pois. Onhan siitä viime kerrasta jo vierähtänyt tovi…. sellaiset vuosi ja kaksi kuukautta. Ajattelin kuulkaa pistää oikein ranttaliksi ja leikata reilulla kädellä!

Toivotaan, ettei mene pupu pöksyyn.

Balleriinat / Icon, Housut / Lindex, Neule / Lindex, Laukku / 2hand, Huivi / Vila, Aurinkolasit / Lindex