Lehdestä napattua

p4193588.jpg

p4193593.jpg

Ostin nuo kaksi valkoista kehystä Tiimarista, vuonna rusina. Tarkoituksena oli laittaa niihin mustavalkoiset kuvat pojasta ( silloin kun poika siis syntyi ) ja ripustaa ne seinälle sänkymme viereen, mutta kehyksissä on ollut kaikkea muuta kuin valokuvia. Niissä on ollut mm. postikortteja, itse väkerrettyjä taiteellisia tekstejä sekä lehdistä leikattuja kuvia. Kehykset ovat olleet niin lastenhuoneessa, kuin meidän makkarissakin ja siellä ne ovat taas – jälleen kerran.

Selasin viikonloppuna Marimekko-mainoslehteä, jonka sain Aistien illasta ( vai mikä se on, se lehti? ) ja iskin silmäni tuohon merimaisemaan. Siinä oli ihana värimaailma ja mystinen usva teki maisemasta todella rauhaisan. Ajattelin, että kuva sopeisi meidän makkarimme väreihin ja puiseen sängynpäätyymme paremmin kuin hyvin – ja oikeassa olin.

Polkupyörää taluttavassa naisessa sitten taas vain oli sitä jotain. Selkä kuvaajaan päin, pitäen pyörästä kiinni aivan kuin se olisi hänen ainut omistamansa tavara ja matkalla kohti jotain uutta, tuntematonta. Naisella oli ihan nimikin ja hän asui New Yorkissa. Hän kertoi pienessä haastattelussaan, kuinka Marimekko on vaikuttanut häneen ja oli pukeutunut uuteen Hohdokas – haalariin.

Eipä tainnut nainen arvata, että pääsisi joskus oikein kehyksiin. Suomeen asti ja lapsiperheen vanhempien makkariin.

Marimekon lehdessä on usein ihania värejä, hauskoja astia-asetelmia sekä hienoja muotikuvia. Lähestulkoon jokainen kerta kun olen lehden jostain saanut tai napannut, olen leikannut sieltä inspiroivia kuvia talteen. Viimeksi tein lastenhuoneen kuvakorttiketjuun pari uutta kuvaa ja loput odottavat mun askartelulaatikossa sopivaa hetkeä, paikkaa ja tarkoitusta.

Tällaista tällä kertaa, ihanaa päivää!

Koti Sisustus DIY

Pari vinkkiä helpottamaan arkiaamuja

Ja etenkin niitä aamuja, jolloin päiväkoti kutsuu.

panneriiii_0.png

Olen saanut huomata, että aamut kahden pienen lapsen kanssa ovat välillä yhtä kaaosta. Hetken aikaa mulla meni, ennen kuin tajusin olla aina lapsia pari askelta edellä. Vielä kun osaisin lukea heidän ajatuksensa, niin olisin aika pro tässä hommassa. On ihan oma sirkuksensa pukea kaksi lasta aamuisin, varsinkin kun vain toinen heistä menee päiväkotiin ja toinen tulee mukaan pelkästään matkaseuraksi. Välillä olen ajatellut kuinka helppoa olisi jättää tyttö siksi aikaa kotiin, kun käyn viemässä pojan. Mutta, koska tällaista mahdollisuutta ei ole, on mun pakko hyödyntää aikaiset aamut jotenkin edukseni ja aina kotiin päästyäni nappaankin Brunon mukaani ja lähdetään lenkille. Ehtisin varmasti myöhemmin päiväunien jälkeenkin, mutta aamuisin saa mennä suht rauhassa ja voin pitää Brunoa vapaana lähestulkoon koko lenkimme ajan.

Mutta, niistä päiväkoti aamuista. Tossa ylhäällä on pari vinkkiä meidän aamuista ja vaikka aivan varmasti tekin siellä teette suht samalla tavalla, ajattelin silti kirjoittaa nämä tänne. Nämä vinkit eivät ole mitään ” Wow! Miksemmä tajunnu tota! ” – laatua, vaan ihan niitä perusjuttuja. Olen saanut huomata, että mitä rauhallisempi aamu sen parempi. Viime viikolla kun lähdin ajamaan aikaisin aamulla työhaastatteluun ja vein pojan puolituntia heräämisensä jälkeen päiväkotiin, oli meillä sokka irti. Eli ainakin meillä rauhalliset aamut ovat melkeinpä sääntö kuin poikkeus.

En tiedä miten aamut sujuvat sitten kun itsekkin palaan takaisin töihin. Voi olla, ettei rauhallisista aamuista ole tietoakaan, mutta ainakin toistaiseksi nyt meillä menee aamut kivasti ja todella harvoin suljen ulko-oven huonolla mielellä.

Mites, onko teillä antaa meille joitain vinkkejä?

Suhteet Oma elämä Vanhemmuus