Terve!

Olen tänään viettänyt koiravapaata päivää ja voin vain todeta, että onpa hiljaista. Mutta tiedättekö mitä? Ihanan hiljaista ja rauhallista. Juuri tätä olen kaivannut jo pidemmän aikaa ja tämä tuntuu nyt todella hyvältä. Bruno tulee illalla kotiin miehen vanhemmilta ja huomenna meillä jatkuu taas ihan normaali arki. Katsotaan tuleeko näitä vapaapäiviä Brunosta vielä jatkossakin. Jos multa kysytään, niin olen sitä mieltä, että ehdottomasti.

Mutta, katsotaan.

__________

Sain jo kauan aikaa sitten Nannaalta kirjahaasteen, sen mikä pyöri jokin aika sitten monissa blogeissa täällä Lilyssä. En ole tarttunut haasteeseen, koska en yksinkertaisesti lue kirjoja – tai ainakaan niin paljoa ja aktiivisesti, että olisin voinut kertoa niistä teille jotain.

Sängynpäädyssä olevilta säilytystasoilta löytyy kuitenkin pari kirjaa, jotka olen lukenut jopa pariin otteeseen. Harvemmin luen sellaisia kirjoja, joiden tarinat ja henkilöhahmot ovat keksittyjä. En jotenkaan jaksa keskittyä sellaisiin kirjoihin ja jos ylipäätään edes luen kirjoja, kiinnostaa mua todella paljon elämänkerrat ja sellaiset ns. hyvän elämän ohjekirjat ( miksi niitä kirjoja oikein sanotaan? )

Ja niin, puhumattakaan kirjoista jotka liittyvät Metallicaan. Niitä meiltä löytyy jokunen, mutta en ole lukenut ainuttakaan. Muistattekin varmaan, kun olen  kertonut saavani pelkästään niiden keräämisestä outoa mielihyvää. Jotkut keräilevät postimerkkejä, jotkut laukkuja – mä keräilen kirjoja Metallicasta.

Mutta, halusin kuitenkin jotenkin toteuttaa tämän haasteen ja hoksasin, että mähän luen todella paljon kirjoja pojalle. Meillä on tapana lukea satu tai kaksi aina pojan mennessä päivä,- ja yöunille. Mainitsin jossain postauksessa, ettei pojalla vielä ole kovinkaan montaa kirjaa, mutta nyt sain ystävältäni hänen vanhoja kirjoja ison kassillisen!

Nämä kirjat ovat pojan omia ja niitä ei todellakaan ole paljoa, kuten kuvasta näette. 🙂 Olen lukenut Petteri Kaniinin Satumaailman jo kaksi kertaa läpi ja osaan melkein siinä olevat sadut ulkoa. Itse rakastin pienenä Beatrix Potterin satuja ja niistä tehtyjä piirrettyjä. Satuja lukiessa on ollut todella haikeaa muistella omaa lapsuuttaan ajatellen ” Nyt mä istun tässä ja luen omalle pojalleni Pienistä salaattivarkaista. Huoh, niin se elämä kuljettaa… ”

Suosittelen tätä satukirjaa kaikille, niiden ihanien satujen takia.

50 taianomaista tarinaa – kirjan olen myös lukenut jo kertaalleen. Tässäkin on ihan hyviä satuja, vaikkakin välillä tuntui olevan aika samanlaisia. Tarinat ovat todella opettavaisia ja yleensä paha aina saa palkkansa. Osa saduista tuntui kuitenkin välillä hieman liian rajuilta luettavaksi pienelle ( 1v 4kk ) iltasaduiksi. Esim. ” Sitten hän leikkasi pahan peikon pään irti ja heitti sen porisevaan kattilaan… ”  ei ehkä välttämättä ole se parhain iltasatu. Monta kertaa pysähdyin ja luin lauseen uudestaan – ” Siis lukiko siinä oikeasti niin? ”

Tässä kirjassa ei ole kamalasti kuvia, vaan ainoastaan pitkät pätkät tekstiä, joten katseltavaa pienellä lapsella ei ole.

Muut kirjat ovatkin sitten lähinnä sellaisia, joita ollaan pojan kanssa katseltu ja ihmetelty kun opeteltiin potalle. Kirja on mun mielestä hyvä vaihtoehto potalle ja samalla ne pienet sormet pysyvät pois pippelistä – ainakin toisinaan. 🙂

Tässä ne ystävältäni saadut kirjat ja arvaatteko mitä? Me ollaan luettu jo melkein kaikki! ( tai ei ihme, jos luetaan kerralla kaksi kirjaa, heh ) En ymmärrä kuinka paljon niitä kirjoja oikein pitäisi olla? Poika nyt ei varmaan ymmärrä vielä kunnolla tuon taivaallista mitä kirjaa hänelle luen ja kuinka monennetta kertaa, mutta itse kaipaan vaihtelua. 🙂 Kirpputoreja olen kolunut läpi hyvien kirjalöytöjen toivossa, mutta tähän mennessä kirjoja on jäänyt käteen vasta kaksi kappaletta.

Ystäväni kanssa tehtiin diili, että kirjat ovat vaan lainassa, sillä hänellä on pieni poika itselläänkin ( kohta 4 kuukautinen kummipoikani ) ja haluaa luonnollisesti kirjat jossain vaiheessa takaisin itselleen.

Suosikkini näistä kirjoista ovat nämä:

Nämä kirjat ovat todella kivoja! Kirjoissa on isot ja värikkäät kuvat ja juuri sopiva määrä tekstiä. Lapset toimivat kuin vanhemmat ja vanhemmat kuin lapset. Olisin varmasti pitänyt näistä kirjoista itsekin lapsena.

Näistä kirjoista mun ei tarvitse varmaan sanoa yhtään mitään, sillä kaikkihan nyt tietävät Viirun ja Pesosen! Itse tykkäsin lukea näitä lapsena ja suuri plussa mielenkiintoisista ja pikkutarkoista kuvista. Jokaisella sivulla on jotain katseltavaa ja tarinat usein myös kivoja. Näitä olisi kiva keräillä pojalle, mutta en ole löytänyt kirpputoreilta ainuttakaan!

Vissiin joku muukin pitää näistä kirjoista? Enkä epäile.

Myös tämä kirja oli hauska. Tarina oli sopivan pituinen luettavaksi iltasaduksi ja kuvat isoja ja värikkäitä.

Löytyykö teiltä samoja kirjoja? Ja luetteko ylipäätään paljon kirjoja lapsillenne?