Olin kuullut ystävältäni, että täällä kotikonnuillani Salon Vuohensaaressa on kesällä kesäkahvila. Itse en ollut moisesta kuullutkaan ja halusin käydä paikanpäällä katsomassa millaisesta kahvilasta oikein oli kyse. Vuohensaarihan on siis camping- ja leirintäalue, tai ainakin on ollut, mutta en ole niinkään varma kuinka suositussa käytössä se enää on. Vuohensaaressa on myös joskus pidetty Vuohensaarirock!

Eilen kun suuntasimme sinne, oli paikalla pari innokasta karavaanaria sekä sinne tänne ripoteltuja ihmisiä, jotka olivat uskoakseni siellä saman asian takia mitä mekin – sen kahvilan. Muistan, että olen joskus vielä yläasteella ollessani käynyt Vuohensaaressa uimassa ja jo tuolloin sanottiin, että vesi ei ole oikein uintikelpoista. Eilisellä reissulla sen muistin miksi – vesi oli aivan vihreää, siis oikein sellaista myrkynvihreää! Jotkut sanovat, että siellä olisi sinilevää ja jotkut taas sanovat jonkinlaisen kasvin aiheuttaneen veden vihreyden – eikö se ole sama asia? Kuitenkin, itse en menisi enää tuonne uimaan, saatika laittaisi poikaani veteen. Silti jotkut rohkeimmat polskivat vedessä, hui.

Toisaalta on harmi, että näinkin hienolla paikalla ei käy sen enempää ihmisiä. Tai, en tiedä minkälainen vilske siellä on keskikesällä, mutta ainakin tällaisena aikana oli aika hiljaista. Olikin ihanaa istua kahvilan terassilla ja vaan kuunnella merta ja puiden helinää. Kivaa vaihtelua sille, että aina istuisi keskustan kahviloissa, joissa on aina kamala hälinä. Ajattelinkin, että ensi kesänä kun poikakin on jo yli vuoden, voisi tuonne mennä päiväksi viettämään rentoa perhepäivää ystävien kesken. Ottaisi ruokatarvikkeet mukaan ja kokkaisi grillikatoksessa päivän sapuskat. Lapset voisivat leikkiä omia leikkejään ja aikuiset voisivat pelata vaikka minigolfia. Täytyykin laittaa mietintämyssyyn talvenajaksi! Huomasin myös, että iso joukko naisia oli kerääntynyt isolle nurmikentälle jumppamatot mukanaan. Mitä mainioin paikka viettää jumppa- tai joogatunti. Täydellistä!

Ja ne kahvilan rinkilämunkit! Aaaaah, ihan taivaallisen hyviä, suosittelen maistamaan jos täällä päin liikutte! Poika on parhaillaan innoissaan kaikista sellaisista asioista, joita pystyy itse liikuttamaan ja jotka pitävät kovaa ääntä. Kuten esim. kahvilan tuoli oli superhauska. Sitä poika hakkasi ja heilutti kun viimistä päivää. Myös suihkun panssariletku on hauska, kaulassa roikkuva avainpussukka sekä Brunon talutushihna.

Väsynyt pieni retkeilijä. Katsokaa mikä asento!

Oli kiva käydä pitkästä aikaa Vuohensaaressa ja vaikkei siellä mitään sen erikoisempaa ollut, niin ainakin rinkilämunkki oli automatkan väärtti. Toisaalta, äitini käveli pojan kanssa Vuohensaaresta meille – sellaiset kevyet 10 kilometriä. Itselleni ei olisi ihan heti tullut mieleen. Kun äiti pääsi meille, valitti hän jalkaan syntynyttä rakkoa ja veden puutetta. Hullu, sanon minä.

Kivaa viikkoa!