Päivät jotka juoksi iltaan
Tunnetteko koskaan, että istuisitte paikoillanne täysin liikkumatta ja arki vain vilahtaa ohitsenne? Aivan kuin eläisi elämää jonkinlaisella pikakelauksella ja vaikka sitä kuinka yrittäisi pysäyttää, se ei pysähdy.
Tiedättekö tämän tunteen?
Arjessa tuntuu olevan aivan liikaa tilanteita mitä pitäisi hallita. Liikaa suita ruokittavana, kysymyksiä joihin vastata, katseita joihin uppoutua sekä pieniä, lämpöä ja turvallisuutta hakevia sylejä. Kaikkeen pitäisi pystyä samaa aikaa, juuri sillä siunatulla sekunnilla.
Puuh! Mulla on ollut tällainen olo koko tämän viikon ajan ja olen niin iloinen, että huomenna on jo perjantai.
Onneksi kaiken tämän härdellin keskellä sitä osaa myös nauraa niille asioille, jotka häiritsevät silmää ja tuntuvat pistona rinnassa. Nappasin pari arkista kuvaa, koska halusin ihan tarkoituksella ikuistaa meidän perhealbumiin myös näitä puolia meidän arjesta. Ja lapset saavat sitten joskus katsoa ja todeta, ettei se äiti tainnutkaan olla niin siivousnatsi mitä antoi ymmärtää. 🙂
Tältä näyttää meidän tiski/työtaso aina arkisin. Mitä sitä valehtelemaan? Se on puhdas, siisti ja ihanan selkeä vasta silloin kun lapset ovat nukkumassa. Ja tietty putsaan sen aina jokaisen ruokailun jälkeen, mutta kummasti se oikein vetää puoleensa kaikenlaista. Älkää kysykö miksi tuo rätti roikkuu tuolla ylhäällä – en tosiaan tiedä miksi.
Tässä pöydässä on tilaa vielä kahdelle ruokailijalle!
Normaalisti pöytä on ruokailun ajan tyhjä leluista, mutta nyt en jaksanut nipottaa ja annoin pojan rakennuksen komeilla keskellä pöytää.
Pyykkejä, pyykkejä enemmän pyykkejä! Hienosti olohuoneen nurkassa kuivumassa, koska näin talvisin tähän tarkoitukseen ei ole riittävästi tilaa. Ah, mä niin rakastan 80 neliöistä kotia, mihin pitää mahduttaa neljän ihmisen elämä!
Siellä ne ovat, siistissä ojennuksessa kaikki – äidin sisustustyynyt, viltti ja lasten pehmolelut. Mattokin on suorassa ja Hay:n tarjotinpöytä vielä suoremmassa. Meillä on sääntönä ettei sohvalla saa hyppiä, mutta nyt annoin lasten pomppia otsat hielle.
Ehdin suoristaa sohvatyynyt sitten myöhemminkin.
Niin mikä kaunis blogiklisenurkka?
Ja ei, lipasto ei ole likainen, vaan kiitos olohuoneen valaistuksemme näyttää lipasto siltä aivan kuin sen päälle olisi kusssss……. Tai voi se olla likainenkin, en ole toviin muistanut pyyhkiä pölyjä. Yleensä lipasto kerää pienelle tasolleen kaikenlaista lapsiin liittyvää krääsää. Nytkin siinä on joulupukilta saatu tukkirekka ja tytön prinsessatiera.
Ollut siinä muuten jo piiiiitkän tovin.
Jos haluat nähdä miltä lattiamme näyttää, kurkkaa tämä postaus.
Ja on meillä pääsääntöisesti ihan siistiäkin, katso vaikka!
Mutta hei. Huomenna on se kauan odotettu perjantai, ihanaa! Jospa vaikka viikonloppuna hieman järjestelisin tätä kotia?