Perjantaiperinteitä
Meillä ovat perjantait jo pidemmän aikaa noudattaneet yhtä samaa kaavaa. Haen lapset päiväkodista, jonka jälkeen menemme isomammalle, eli siis äitini äidille. Mammani on rautaisin ihminen jonka tunnen. Hieman yli 70-vuotias powermamma, joka rakastaa kirpputoreja, tekee vapaaehtoistyötä ettei aika kävisi pitkäksi, on tyylikäs, pitää kiinalaisesta ja muistaa aina kattaa pöytään piparia ja pillimehua lapsia varten. Olen ottanut perjantaimissiokseni viedä hänelle ruokaa ja vaikka hän pärjäisi hienosti ilmankin haluan kuitenkin auttaa ja samalla lapset näkevät isomammaansa, mikä on tietenkin itselleni tärkeää, mutta myös heille ja mammalle.
Viivymme mamman luona yleensä reilun tunnin verran, jonka aikana lapset ovat ehtineet sekoittaa koko kerrostalokaksion ylösalaisin, minä juomaan ison kupin kahvia ja syömään aivan liikaa makeisia, pullaa ja pipareita. Meillä on mamman kanssa todella läheiset välit ja tunnen siellä ollessani oloni sellaiseksi aivan kuin olisin se sama pieni tyttö, mikä silloin reilu kaksikymmentävuotta sitten. On ihanaa, että mammani on saanut nähdä jälkikasvuni ja vielä onnistunut luomaan heidän kolmen välille ihanan kuplan, mihin kuka tahansa ei sisälle pääse.
Mamman luota suuntaamme suoraan kotiin, minä laitan ruokaa ja lapset katsovat Pikku Kakkosta. Perjantai on Dinotassujen päivä ja sitä odotetaan pitkin viikkoa aina todella kuumeisesti. Ruoan ja Pikku Kakkosen jälkeen menemme koko perhe saunaan, mistä on muodostunut ehkä enemmän meille vanhemmille kivaa yhteistä tekemistä. Tyttö ilmoitti viimeksi ” ettei tule saunaan enää koskaan ikinä…. ” ja tämän ilmoituksen myötä aina vaihtelevasti jomman kumman saunahetki jää normaalia lyhyemmäksi. Onneksi norsunpäällä varusteltu pesusieni pitää parin löylyn verran meidänkin tyttömme tyytyväisenä.
Saunan jälkeen on iltapala ja iltapalan jälkeen lapset saavat pienet kipolliset sipsiä. Neloselta tulee Vain Elämää ja me itketään miehen kanssa kilpaa. Yleensä mies herkistyy ensimmäisenä ja eniten. Lapset riehuvat, välillä jopa kuuntelevat lauluesityksiä ja rakentavat junarataa olohuoneen lattialle. Kun Vain Elämää loppuu lapset menevät hammaspesun ja iltasadun kautta höyhensaarille. Poika saattaa tulla sängystä pois kerran pari, yleensä ilmoittaen janosta tai siitä, ettei halua nukkua silmät kiinni.
Kun lastenhuone loputa lopullisesti hiljenee, kaataa mies molemmille lasit kylmää Proseccoa. Joskus jopa kaksi. Katsotaan ehkä joku elokuva jos vain patterit riittävät elokuvan alkutunnareita pidemmälle. Lopulta raahaudutaan sänkyyn, koska huomataan ettei valvomisesta vain tule mitään.
Rakastan perjantaita, se on viikonpäivistä lempparini. Työ-ja päiväkotiviikko on ansaitusti takana ja edessä on kaksi päivää puhdasta vapautta tehdä ihan mitä tahansa.
Kiitos perjantai että olet. Ihanaa viikonloppua kaikille, puss!