Tag: omia ajatuksia

On ollut töitä ja virheitäkin. Anteeksi, en voinut vastustaa tuon kirjoittamista. Jotenkin se vaan tuntui sopivan tähän kuin nenä päähän. Vaikka onhan täällä töitä paiskittukin. Ihan oman päivätyön parissa ja myös sen tulevaisuudessa siintävän. Olen huomannut, että kun asettaa oikeastaan ihan mille tahansa asialle omat aikarajansa, alkaa tapahtumaan hassuja asioita. Jollain tavalla sitä saa omaan […]

Mulla on hieman outona tapana juoda valkoviiniä tai vaikka proseccoa pienestä, ei jalallisesta lasista. Samalla tavalla kun coca-cola maistuu parhaalta lasipullosta juotuna, maistuu valkoviini tai vaikka just se prosecco parhaalta pienestä lasista. Eikä ihan mistä tahansa lasista, vaan tuosta kuvassa näkyvästä paksupohjaisesta ja painavasta lasista, jonka pohjaa koristaa neliapila. Laseja on ollut yhteensä neljä, mutta […]

Olemme asuneet tässä nykyisessä kodissamme nyt neljä vuotta. Ostimme tämän vuonna 2012 ja toimme muuttokuormamme kera Brunon keskelle remppahelvettiä. Tuolloin ainut valmis asia kodissamme oli keittiö sekä kylpyhuone ja uutta ilmettä odottivat yläkerran molemmat huoneet sekä vessa. Alakerrassa odotti toinen vessa, viimeistelyä vaille olevat sähkötyöt, lattilistat, eteinen sekä ulkoterassi, jonka mies rakensi melkein tyhjästä, sillä […]

Tiedättekö mitä? Olen ( taas ) lähipäivinä miettinyt aika paljon äitiyttä ja etenkin äitienpäivänä se kaikki jotenkin vain räjähti, sillä…. Nyt riitti. Olen lähestulkoon koko elämäni ajan kärsinyt huonosta itseluottamuksesta. Olen aina solvannut itseäni, etten osaa mitään ja muut ovat aina itseäni parempia. Olen ollut oikea itsesäälissä rypemisen mestari ja itkeä vollottanut sitä kuinka huono […]

Vaikka aikaiset aamuherätykset tuottavat usein itselleni hieman vaikeuksia, nautin niistä silti suuresti. Aloitan työni vaihtelevasti joko kuuden tai puoli seitsemän aikaan aamulla ja herätyskelloni herättää joka aamu 04.20. Vaikka se voisi herättää puolituntia myöhemminkin pidän siitä, että saan touhuta aamulla rauhassa, vaikka en juo edes kahvia saatika syö aamupalaa. Sen sijaan menen Brunon kanssa lenkille […]

Kuluneen viiden vuoden sisällä olen joutunut sanomaan hyvästit kahdelle läheiselle ja tärkeälle ihmiselle – kummisedälleni ja papalleni. Vaikka tiedänkin, ettei elämä ole ikuista ja me oikeasti käymme täällä vain kääntymässä, pysäyttää se uutinen silti. Aina, ihan joka kerta. Sain kuulla kummisetäni kuolemasta, kun olin juhlimassa hyvän ystäväni polttareita. Olimme juuri saaneet tehtyä tulevalle morsiammelle morsiussaunan […]

Olette jo ehkä lukeneet, että pienen pieni osa Lilyn perhebloggaajista viettivät lauantaipäivänsä Helsingissä, Ravintola Sunn:issa brunsseillen. Tapahtuman meille oli järkännyt Morning Glory- blogin Annika, joka osottautui livenä juuri sellaiseksi ihmiseksi jonka olisi tuntenut jo kauemminkin. Äärimmäisen helposti lähestyttävä tyyppi ja hauska, joka olemuksellaan lakaisi oman jännitykseni heti halattaessa suoraan maton alle. Reissuun en lähtenyt yksin […]

Vaikka ensimmäisen videon julkaiseminen kovasti jännitikin, täytyy kuitenkin myöntää, että sen tekeminen tuntui loppupeleissä aika kivalta. Olikin oikeesti aika terapeuttista puhua yksin kameralle, vaikka aluksi se tuntuikin vähän oudolta. Nyt kun olen ( vihdoinkin! ) murtanut jään videoiden suhteen uskon, että niitä tullaan näkemään täällä blogissa useamminkin. Miltä se kuulostaisi? Tämä video on eiliseltä, pahoitteluni […]

https://youtu.be/lkvURt19Yl0 Siinä se nyt on! Video! Teille! Ihka ensimmäinen sellainen! Ja niin täysin extempore kun vain olla voi! Tai ainakin melkein, sillä valehtelisin jos väittäisin, ettenkö olisi jo pidemmän aikaa halunnut kokeilla videon kuvaamista, mutta sitten on aina tullut pupu pöksyyn, enkä ole viitsinyt. Kuka nyt sellaisia muka kuvailee? Ei ainakaan kahden pienen lapsen äiti. […]

Blogia kirjoittaessa, aiheita miettiessä ja valokuvia räpsiessä sitä toisinaan välillä miettii, että mikä ihmeen järki tässäkin hommassa on? Miksi saatan kuluttaa päivässä jopa tunnin pelkille blogeille? Lukemiselle, kommentoinnille ja kirjoittamiselle? Usein tämä tunti kuluu vasta iltamyöhällä, silloin kun lapset ovat jo nukkumassa – itsestä puhumattakaan. Ja juuri silloin tämä ajatus iskee – mitä järkeä tässä […]