Terveisiä metsästä ( ja ensimmäiset videoterveiset teille )

https://youtu.be/lkvURt19Yl0

Siinä se nyt on! Video! Teille! Ihka ensimmäinen sellainen! Ja niin täysin extempore kun vain olla voi! Tai ainakin melkein, sillä valehtelisin jos väittäisin, ettenkö olisi jo pidemmän aikaa halunnut kokeilla videon kuvaamista, mutta sitten on aina tullut pupu pöksyyn, enkä ole viitsinyt. Kuka nyt sellaisia muka kuvailee? Ei ainakaan kahden pienen lapsen äiti. Metsässä.Yksin. Tihkusateessa ja hermot pinnassa.

Nyt kuitenkin tunsin olleeni pienen happihyppelyn sekä avautumisen tarpeessa, joten päätin kuvata kaiken videolle ( ??? ) ja jakaa sen täällä teidän kanssanne. Yhtään sen enempää siloittelematta, mutta tällainen mä vain olen. Video on siis kuvattu eilen, sen jälkeen kun tulimme naapureiltamme kotiin. Ja pahoittelut siitä, että kuvasin melkein koko videon ajan vain puolikasta naamaani, mutta en omista minkäänlaista härpäkettä, millä olisin saanut kuvattua videon teille paremmin.

Apua. Mä vaivun nyt maankoloon häpeemään ja toivon, ettei kukaan mun hyvistä ystävistä näe tätä.

Sateista sunnuntaita sinne teille!

Pssst. Kehtaanko vielä mennä huomenna töihin?

suhteet oma-elama vanhemmuus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.