Uusi matto + pientä avautumista rempasta.

Ollaan nyt asuttu tässä kodissa yli vuosi ja täältä puuttuu edelleen keittiöstä verhot, taulut eivät ole löytäneet tietään seinille ja mitäs vielä – sellaista kaikenlaista pientä ärsyttävää. Sen siitä saa kun oikeesti muuttaa remontin keskelle. Silmä tottuu nopeesti keskeneräisiin remppakohteisiin ja sitä ei vaan jollain tapaa saa aikaiseksi.

Sanoinkin miehelle eilen, että tulen näkemään tämän kodin täysin valmiina siinä vaiheessa kun viimeistään laitamme tämän myyntiin. Mies siihen luultavasti. Koskaan ei kannata kyllä ryhtyä mihinkään ikuisuusprjokteihin, sillä ne vie pikkurillin sijaan koko käden. Voin siis varmaan lopettaa haaveilun vanhan maapaikan suhteen – siihen menee muutakin kuin koko käsi.

Ollaan koko ajan miehen kanssa ajateltu, että laitetaan kotia pikkuhiljaa hissuksiin. Se on toisaalta ollutkin ihan hyvä tapa, sillä näin ollaan vältytty hutiostoksilta vaan sen vuoksi, että kaiken olisi pitänyt valmistua heti. Esim. vessaremppa on edelleen kesken ja se aloitettiin viime vuoden Syyskuussa – mutta jos vielä saisin tahtoni läpi mosaiikkilaatan suhteen ja mies saisi puuttuvan ovilistan paikoilleen.

Toivossa on hyvä elää.

Jonkin suuren edistysaskeleen sain kuitenkin eilen tehtyä, nimittäin sain hankkittua olohuoneeseen maton. Siis maton! Tätäkään en ole saanut aikasemmin hommattua, sillä olen etsinyt sitä oikeaa. Vanhassa kodissa olleen maton Bruno on miljoona kertaa p*skonut pilalle, joten se sai uuden kodin kaatopaikalta. Alkuun olinkin vähän niin ja näin, että hankinko ollenkaan Brunon takia, mutta lopulta tulin siihen tulokseen, että on se vaan kivempi.

Myös olkkarin tumma laminaatti aiheutti pientä päänvaivaa maton värin suhteen. Haaveilen valkoisesta matosta, muttei meille voi ajatella mitään vaaleeta materiaalia olevaa asiaa lattialle. Ei mitään. Unelmoin myös valkoisesta nahkasohvasta, mutta saan sellaisen varmaan eläkepäivilläni – kun lapset on lentänyt pois kodista eikä kotoota löydy yhtä ainutta karvapalloa.

Uusi matto osottautui aika jees hankinnaksi. Se on kivan pehmeetä materiaalia, oli alennuksessa ja väriltään meidän kotiin sopiva. Täytyy nyt pitää kaikki sormet ja varpaat ristissä, että Bruno tajuais jättää maton rauhaan. Mä en tajua mikä ihmeen fetissi sillä on mattoihin?

Ihanaa ulkona paistaa aurinko! Nyt nautitaan!