Hygge hyggempi Köpis
Kahviloita niin maan perkeleesti. Kaikilla on pyörät, joilla kuljetetaan lapsia, kavereita, kissoja, koiria… Mitä tahansa mikä mahtuu eteen viritettyyn perunalaatikosta tehtyyn koriin. Kaikilla on paksusankaiset silmä- tai aurinkolasit, raidallinen paita ja imagosänki. Tai vaihtoehtoisesti luonnolliset täydelliset hiukset, punaista huulipunaa ja drinkki kädessä. Kaikki näyttää niin onnellisilta, ihan kuin kaupunkia katsoisi koko ajan ruusunpunaisen filtterin läpi.
Ei mikään ihme että jengi täällä on maailman onnellisinta. Ei mikään ihme ettei tanskalaisia tapaa kovin usein maailmalla. Miksi kukaan haluaisi lähteä täältä mihinkään? Täällähän on kaikki! Hyvää kahviakin! Sitten alkaa kaduttaa oma meuhkaus, tuntuu vähän liian siirappiselta. Täältä puuttuu rouheus. Se on varmaan se kun kukaan ei kiroile täällä suomeksi.
Mutta ei kiroilla, ei. On niin turvallista että kahvilan kadulle oleviin pöytiin voi rauhassa jättää puhelimet ja kaikki. Siten barista tulee ja kysyy että mitenkä, oisko lisää viiniä? Ja istuu sitten samaan pöytään juttelemaan. Suomalaista alkaa vituttaa, kaikki ei voi olla niin täydellistä!
Veren vielä kupliessa sitä kuitenkin tajuaa ettei ihmisten meininki tunnu yhtään teeskennellyltä tai väkinäiseltä. Täällä tyypit nyt on näin, moikkailee toisiaan kaduillakin.
***
Kööpenhaminasta hyppään laivaan joka suuntaa Hampuriin. Tuntuu hyvältä olla pitkästä aikaa merellä ja kuunnella aaltojen kohinaa. Tuuli heiluttaa hiuksia ja tuntuu iholla hyvältä, tuuli muovaa ja pyörittelee armeliaasti. Tässä välitilassa on hyvä olla. Nyt vasta huomaa kuinka merta on sisämaassa ollut ikävä. Lupaan itselleni mennä Helsingissä rannikolle heti kun palaan kotiin.
Tulee mieleen hautausmaan työntekijän kanssa käyty keskustelu H.C. Andersenin haudalla. Keskustelemme Andersenista ja kaupungeista joista hän piti. Kerron matkastani ja kaupungeista joissa olen käynyt, ihmisistä joita olen tavannut ja nähtävyyksistä joita en jaksanut katsoa. “You have a good taste in cities. You should read more about Andersen’s travels in Europe”, mies hautausmaalla sanoo, ja jatkaa sitten:
“You know, Andersen said that to travel is to live.”
No siitä, Andersen ja hautausmaan puutarhuri, en voisi olla enempää samaa mieltä.
