Minä, juna ja kesä saavumme Budapestiin
Budapestissa kesä on jo Krakovaa pidemmällä ja kiitän jumalia että pakkasin reppuun lopulta myös sandaalit, ne tulevat olemaan pelastus pitkälti myös koko loppumatkan ajan. On kuuma, ja aurinko iskee päälle jo heti aamulla kun saavun kaupunkiin yöjunan jäljiltä kaikkea muuta kuin raikkaana. Takana on kymmenisen tuntia junan kolinaa ja heilumista yhdessä viiden intialaisen kanssa. Makuuvaunun hytti saa karuimmankin laivahytin tuntumaan luksukselta – niissähän on vain neljä sänkyä kuuden sijaan. Kuusi ihmistä lämmittää pientä koppia tehokkaasti, ja ensimmäisen tunnin ajan makaan yläsängyssäni lähinnä selälläni, sillä kaikki muu saa lähinnä aikaan järkyttävän hien. Toisaalta yläsänky on niin lähellä vaunun kattoa, että istuminen on mahdotonta. Makuuasento it is. Postikortteihin kirjoitan että jos selviän tästä junamatkasta niin selviän mistä vain.
Kun hiki hellittää vähän, alkaa matkustus tuntua taas ihan mukavalta. Hyttiin laskeutuu hiljaisuus ja sen keskeyttää vain junan käytävällä juoksentelevat hätääntyneet kiinalaiset nuoret. Kaikkien reilaajien junalippu otettiin yöksi takavarikkoon, ja nyt kiinalaiset kyselevät minulta miksi näin on. Ikään kuin olisin asiantuntija tässäkin asiassa. Junan kolina on rauhoittanut, ja zeniä huokuen lupaan kiinalaisille että selvitetään asia yhdessä aamulla. Nyt ollaan junassa, välitilassa, ja mihinkä tästä muka keskellä yötä oltaisiin menossa. Nautitaan nyt hetki tästä irrallisuudesta, ajattelen ennen nukahtamista junan kolistessa.
—
Jonkun nimettömäksi jääneen linnan pihalla kiinalainen poika intoilee uskomattoman paljon sorsien ruokkimisesta. Niin paljon että kaikkia lähistöllä nurmikolla istuvia hymyilyttää. Linnan sisäpihalla ilmassa tuoksuu vasta leikattu ruoho, ja kaikki penkit ovat täynnä pariskuntia. Minä istun portaille lammikon läheisyyteen ja hetken ajan aurinko paistaa juuri täydellisesti. Sitten lammikossa näkyy joku vesikäärmemäisesti kohti kiemurteleva olento ja ajattelen että olikin jo hyvä aika realismille. Matkalla keskustaan näen sisäpihalla olevaan ravintolaan, jossa pieni tyttö katsoo silmät levällään tarjoilijaa, joka kaataa kakkupalan päälle runsaalla kädellä suklaakastiketta. Starbucksissa baristan nimikyltissä lukee Potter – eihän sille nyt voinut olla hymyilemättä. Auringon laskettua paahde lakkaa, ja joella on jo viileää. Sillalla pariskunta halaa toisiaan intohimoisesti ja heti pariskunnan takana seisoo vanhempi nainen joka halaa myöskin intohimoisesti. Koiraansa.
—
Realiteetteihin palauttaa taas äiti ilmoittamalla että Balkanilla tulvii ja Belgradiin menosta on turha haaveilla. Eipä tuo mittään, totean itselleni ja teen uudet suunnitelmat aamupalan aikana. Viimeisenä Budapestin päivänä pakkaan uimapuvun laukkuun ja vietän laatuaikaa vanhemman unkarilaisen väen kanssa 1600-luvulla ottomaanien suosiossa olleessa kylpylässä. Siellä kylmissä ja kuumissa altaissa me lilluttiin. Kyseessä on ilmeisesti yksi vanhimmista perinteisistä kylpylöistä ja lähes alkuperäiskunnossa – mitä nyt vähän restauroitiin. Vaikea olla ajattelematta kaikkia niitä juoruja ja skandaaleita jotka kylpylän seinät ovat kuulleet. Ja tietty kaikki ne jalkasienet jotka lattioilla on vuosien aikana muhineet. Realiteetteja, nääs.
—
Jossain vaiheessa tajuan etten enää tiedä mikä viikonpäivä on kyseessä. Tiedän että on 22.5. sillä sen laitoin reilikorttiin matkapäiväksi. Mutta onko kyseessä torstai?
—
Nukuin
Aventura Hostel: siisti, huokea ja hyvällä paikalla juna-aseman vieressä (omat junat lähti harmillisesti muilta asemilta, mutta teoriassa sijainti olisi voinut olla täydellinen)
Söin ja join
Kino: mahtava aamupala mihin kellonaikaan tahansa leffojen keskellä
Szendzo: lisää ihanaa aamupalaa ihanan kotoisessa tunnelmassa
Blue Bird: ei mitään erityisen jännittävää, mutta mukava pieni kahvila. Ruusua ja kardemummaa sisältänyt juoma oli aika jees
Csendes: hipsuista hipsuin, mutta siistiä että tekevät yhteistyötä viereisten ravintoloiden kanssa – meiltä juomaa ja teiltä ruokaa
Anker Klub: no täältä ei jää nälkä, hipsuillekin kelpaa
Solinfo Cafe: makee sisustus ja makeet pannarit
Tein ja näin: Fisherman’s Bastion, Hero’s Square, modernia taidetta, Jewish Quarters (ylläri), Kiraly Bath (tätä suosittelen niiiin paljon!)