Terveisiä Hollantiin

image.jpg

Hi sweetie,

Yesterday it snowed in Helsinki for the first time. My way to work is like a massive wind tunnel by the sea, where the wind hits you like finals, an empty bank account and shitty people all at once. It’s freezing. I really need a thicker coat. Or a thicker skin.

I’m sorry to hear that applying for jobs is not going super well, but to be completely honest, the grass isn’t that much greener on the other side of the fence either. I went away for a week to get my shit together, but came back to 200 unread emails and everyone still dumping their stuff for me to do. Otherwise the trip was great. I hiked on the hills of Cinque Terre and watched clouds pass by. In the evenings I sat on my tiny little terrace, sipped wine and watched people pass by on the street. Didn’t talk to anyone. It was wonderful.

Graduating, what is that? Sounds like an exotic fruit. I’m happy to hear that you’re done with uni though, I wish I could say the same. Great that you have cats though to keep you company when your friends are stuck in their 5 to 9 hell. I’m slightly jealous. Of the cats, I mean. 

I’m super happy for you and the Texan! Yay you! Enjoy the feeling and stop counting the days until things maybe might potentially end. 

In other news, I’m still single as a pringle (yes…). Recently on a date, the guy told me that his ideal girlfriend is pretty, petite and pretty dumb. Not the most flattering thing I’ve heard from a man, but unfortunately not the worst either. I’m coping.

As a tip from someone who screws up her relationships all the time; don’t do things the way I do them. This sucks.

Other than that, life is pretty good. I just got an iphone so I can finally rech people like a grown up. 

Talk soon! I miss you!

-E

***

Tämä kirje lähtee Hollantiin tyypille joka oli yksi parhaista ystävistäni asuessamme Pariisissa. Yleensä kirjoitamme toisillemme kortteja jotka käsittelevät joko kakkuja, kissoja tai molempia. 

Suhteet Oma elämä Suosittelen

Hygge hyggempi Köpis

Kahviloita niin maan perkeleesti. Kaikilla on pyörät, joilla kuljetetaan lapsia, kavereita, kissoja, koiria… Mitä tahansa mikä mahtuu eteen viritettyyn perunalaatikosta tehtyyn koriin. Kaikilla on paksusankaiset silmä- tai aurinkolasit, raidallinen paita ja imagosänki. Tai vaihtoehtoisesti luonnolliset täydelliset hiukset, punaista huulipunaa ja drinkki kädessä. Kaikki näyttää niin onnellisilta, ihan kuin kaupunkia katsoisi koko ajan ruusunpunaisen filtterin läpi.

image.jpg

Ei mikään ihme että jengi täällä on maailman onnellisinta. Ei mikään ihme ettei tanskalaisia tapaa kovin usein maailmalla. Miksi kukaan haluaisi lähteä täältä mihinkään? Täällähän on kaikki! Hyvää kahviakin! Sitten alkaa kaduttaa oma meuhkaus, tuntuu vähän liian siirappiselta. Täältä puuttuu rouheus. Se on varmaan se kun kukaan ei kiroile täällä suomeksi.

Mutta ei kiroilla, ei. On niin turvallista että kahvilan kadulle oleviin pöytiin voi rauhassa jättää puhelimet ja kaikki. Siten barista tulee ja kysyy että mitenkä, oisko lisää viiniä? Ja istuu sitten samaan pöytään juttelemaan. Suomalaista alkaa vituttaa, kaikki ei voi olla niin täydellistä!

Veren vielä kupliessa sitä kuitenkin tajuaa ettei ihmisten meininki tunnu yhtään teeskennellyltä tai väkinäiseltä. Täällä tyypit nyt on näin, moikkailee toisiaan kaduillakin.

***

Kööpenhaminasta hyppään laivaan joka suuntaa Hampuriin. Tuntuu hyvältä olla pitkästä aikaa merellä ja kuunnella aaltojen kohinaa. Tuuli heiluttaa hiuksia ja tuntuu iholla hyvältä, tuuli muovaa ja pyörittelee armeliaasti. Tässä välitilassa on hyvä olla. Nyt vasta huomaa kuinka merta on sisämaassa ollut ikävä. Lupaan itselleni mennä Helsingissä rannikolle heti kun palaan kotiin. 

Tulee mieleen hautausmaan työntekijän kanssa käyty keskustelu H.C. Andersenin haudalla. Keskustelemme Andersenista ja kaupungeista joista hän piti. Kerron matkastani ja kaupungeista joissa olen käynyt, ihmisistä joita olen tavannut ja nähtävyyksistä joita en jaksanut katsoa. “You have a good taste in cities. You should read more about Andersen’s travels in Europe”, mies hautausmaalla sanoo, ja jatkaa sitten:

“You know, Andersen said that to travel is to live.”

 

No siitä, Andersen ja hautausmaan puutarhuri, en voisi olla enempää samaa mieltä. 

image.jpg

 

Suhteet Oma elämä Matkat