Tämä on sellainen paikka
30.5. Cesky Krumlov
Ehdottomasti yksi matkan lempipaikoista. Kapeita mukulakivikatuja, söpöjä kahviloita. Ei tätä kai turhaan kutsuta minikokoiseksi Prahaksi. Haukkuvat suhteellisen turistipaikaksi, mutta tietäisitte vaan tyypit kuinka kaupallista tuolla isossa maailmassa on. Mutta täällä, täällä vaan hymyilyttää. Kokoonsa nähden täällähän on ihan ison kirkon tunnelmaa.
Tämä on sellainen paikka jonne vahingossa vaan harhailee. Joku kertoo käytävillä että kuule, oletko jo käynyt siellä. Koko kaupunki on kuin tämä kahvila, vähän verkkainen. Vähän niinkuin se hetki kun herää itsekseen ilman herätyskelloa. Kun tietää että kohta pitää nousta, mutta vielä on aikaa maata selällään ja olla toiveikas.
En vaan voi uskoa että meinasin olla tulematta tähän kaupunkiin. Että sattumalta sitä vaan kuuli tästä, selvitteli vähän ja hyppäsi junaan. Niin kaunista etten kestä. Laibonin ruokalistaa lukiessa alkaa melkein itkettää. Tarjoilija näyttää siltä että sen käy vähän sääliksi, mutten yhtään ymmärrä että miksi. Ehkä koska olen yksin. Tähän mennessä se on tuonut jo yhden ylimääräisen oluen ja yhden ylimääräisen jälkiruuan. Mutta tarjoilijahan ei tiedä mitä minä tiedän; että olen juuri nyt ihan kamalan onnellinen. Olen onnellinen koska suunnitelmat ovat taas menneet ihan uusiksi, ja vahingossa ja summamutikassa löysin tieni tähän kaupunkiin. Kuinka ihanaa katsoa pääskysiä, laskevaa aurinkoa ja virtaavaa Vltavaa (välillä oksetan itseänikin). On ihana matka, mahtava kaupunki, kotiinpaluu ei ahdista yhtään. Takana on noin kaksi viikkoa ja edessä vielä yksi. Huomenna hyppään junaan ja seuraavana aamuna herään Kööpenhaminassa.
Kyllä vaan on ihanaa. Voisipa kotonakin toteuttaa itseään näin paljon. Että vaan heittäytyisi ja kelluisi virran mukana. Että soittaisi vaan ja sanoisi että nähdään kesän loputtua, ja ottaisi aina vaan uuden junan edellisen perään. Sitä alkaa miettiä että voinkohan sittenkään koskaan jäädä. Jos tarjolla on tällaisia paikkoja, voinkohan sittenkään juurtua yhteen paikkaan? Ei pitäisi olla näin ahne. Ei uusien kaupunkien eikä vohveleiden suhteen.
