Tämänhetkinen kierto on herättänyt epäilyksiä (lue:toiveita) jollaisia en ole aiemmin kokenut. Tämä kierto muutenkin ollut poikkeuksellinen. Miehen jouduttua liikenneonnettomuuteen kierron alussa ajatukset olivat aivan muualla kuin kiertopäivissä. Ekat viikot menivät sairaalassa hänen luonaan sekä kotona toipuessa. Huomasi pian että kuinka paljon omien töiden lisäksi oli hoidettavaa vakuutusasioissa, papereiden täyttelyissä ja soittamisissa eri tahoille. Taustalla jatkuva huoli herra H:sta.

Kierron keskimittainen kesto on ollut 31 päivää johon sisältyy jokunen 33pvän kierto.

Tällähetkellä elämme kiertopäivää 41, jolloin voisi kuvitella että tietäisimme jo odottavamme mutta kaikki ei ole niin yksinkertaista.

Oireita on ilmaantunut mutta suurinosa on aivan tavallisia kuukautisoireita joidenka takia olen ollut kokoajan varma että kuukautiset alkavat minä hetkenä hyvänsä.

Turvotus, alavatsakivut, mielialan vaihtelut, finnit kasvoilla ovat olleet oireita joiden takia suojat ovat kulkeneet laukussa pidemmän aikaa. Suurimpana epävarmuutena on olleet useat negatiiviset testit. Ei haamua, ei roskishaamua ei mitään.

Oksettava olo muutamana iltana herätti jo pelon alkavasta vatsataudista mutta nekin oireet jo hävisi.

Mieliala vaihtelee hetkestä toiseen, toivosta epätoivoon ja takaisin.

Josko kuitenkin olisi vihdoin ja viimein tärpännyt?

Ja toisena hetkenä jo toivon kierron päättyvän jotta uuteen kiertoon pääsisi eikä tarvisisi pohtia miksi kroppa on näin sekaisin.