Arki lasten kanssa

Istuin tänään jäähallissa ja seurasin perheitä. Kuinka ylpeät isät ja äidit olivat tuoneet lapsensa harrastusten pariin. Pihaan ajettiin tila-autolla, takakontin avattuaan isä auttoi useammalle pojalle varustekassit maahan ja pienet pojat lähtivät isojen kassejen ja mailojen kanssa taapertamaan kohti hallia. Vanhemmat toivottivat tsempit peliin ja lähtivät kahvilaan. Pelin alkaessa vanhemmat kerääntyivät kaukalon luokse kannustamaan omaa jälkikasvuaan.

Isien ylpeys lapsen onnistuessa oli jotain aivan suunnatonta. Poikien innokkuus ja vanhempien ylpeys oli tänä lauantaina silminnähtävissä.

Tuossa olisi se arki jonka itse haluaisin kokea, lätkävaimoilun voisin vaihtaa vaikka samantien lätkämammailuksi. En kaipaa niitä aikoja kun lauantai-illat vietettiin viihteen parissa, valitsisin mieluusti jäähallin yökerhon sijasta. Olisi kunnia asia olla näkemässä kun oma lapsi onnistuisi lajissa jota hän rakastaisi.

Jos joskus tulee mahdollisuus olla se äiti joka leipoo joukkueen myyjäisiin tuoreet leivonnaiset lupaudun heti. Ja mielelläni vierailen hallilla vaikka jokapäivä enkä valita sitä että oma vapaa-aikani olisi kortilla. Tai ettei sitä olisi. Tämän kaiken haluaisin tarjota lapselleni.

Enkä nyt tarkoita että lajin pitäisi olla juuri jääkiekko, oli se mikä hyvänsä lupaan tehdä kaikkeni että harrastusmahdollisuudet olisivat taatut.

Tällähetkellä joudun tyytymään kannustamaan Herra H:ta kaukalon laidalla.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *