Kun ajattelee, että on aikaa. Suosikki vuodenaikani on kevät ja kesän alku. Kaikki on vielä alussa, iho tuoksuu auringolta. On asioita jotka voi saavuttaa. Nyt vain tuntuu, että olen väsynyt elämään. Ei ole mitään saavutettavaa. Kaikki on väritöntä. Rakastan junamatkoja. Sitä tunnetta kun istun junassa ja leikin, että voisin olla matkalla ihan minne vain.  Välillä […]

Olen yksin vielä huomiseen iltaan saakka. Kello on taas jo liikaa. Yritin tuntea jotain, olla onneton. Ei tunu miltään, oikeastaan kaikki on kai ihan hyvin? Jossain vaiheessa kaikki tunteet laimenivat. Ihan kaikki, olin sitten surullinen, onnellinen tai masentunut. 

Havahdun jatkuvasti pohtimaan minkälaisen miehen minä sitten oikein haluan, jos tämäkään ei ole riittävän hyvä. Viikonloppuna oli pitkästä aikaa seksiä. Juuri sellaista kuollutta ummehtuneelta tuoksuvaa vanhan parin seksiä, joka jätti kylmäksi. Haluan miehen, josta huokuu voimaa, testosteronia ja hallintaa. Haluan miehen, joka ei ole allerginen millekkään, jolla ei ole astmaa, joka ajaa mustaa tai punaista […]

Miksi juuri nyt ikävöin äiti sua niin kovasti. Olenkohan masentunut? Kuka hullu itkee yksin kotona keskellä päivää. Mä mietin liikaa. Mutta kun tällaista tää nyt on. Ihan sama mitä teenkään, aina menee pieleen ja ihmiset ympärillä tuntuvat tyhjiltä. Elämä tuntuu tyhjältä. Muistan kuinka vuosi sitten keväällä ajattelin paljon itseni tappamista ja tapoja joilla sen voisi […]

Muistan olleeni isän kanssa yksin kotona. Äiti oli kai jossain koulutuksessa, työjutussa missälienee. Olin yksin pimeässä huoneessani, kun ulko-ovi kävi. Nousin ylös ja näin ikkunastani kuinka isäni otti polkupyörän ja lähti jonnekkin. En ole enää varma onko tämä oikea muisto vai ei. Toinen muisto on kun olin isäni kanssa autossa ja menimme tapaamaan jotakin naista. […]

Kun olin lapsi äiti suhtautui kaikkeen sairasteluun ja tapaturmiin ylihuolehtivasti. Järkyttävää hössötystä ja hätäilyä pienemmästäkin. Toki ymmärrän mistä hänen reaktiot kumpusivat, kun taustalla oli vuosikausien lapsettomuus ja menettämisen pelko. Huomaan toistavani samaa kaavaa itseni kohdalla. Googlaan ja stressaan, mietin pääni puhki että mitä jos tästä aiheutuu sitä ja tätä. Petyn, kun muut ihmiset ympärillä suhtautuvat […]

Ystäväni isä on vakavasti sairas. Keuhkosyöpä, joka on levinnyt jo selkärangan nikamiin ja pieniin kolosiin joista se nakertaa tietään yhä syvemmälle. Ystäväni kirjoittaa blogia purkaakseen tuntojaan ja ajatuksiaan. Ne ajatukset ovat 13 vuotta vanhoja. En haluaisi mennä lukemaan uusinta postausta. Kaikki ne tunteet valuvat rajusti päälleni ja itken taas suihkussa. Elän vahvasti mukana kirjoituksissa ja […]