Turkistarhaus on lopetettava
Kiireisen lukijan versio: Olen lapsesta asti odottanut sitä päivää, että turkistarhaus saadaan Suomessa siirrettyä historiaan. Tavoite on tuntunut vuosi vuodelta mahdollisemmalta, haluaahan suuri osa kansalaisistakin lopettaa turkiseläinten kärsimyksen.
Eilen tuli taas takapakkia, mutta eiköhän oteta tämä Kokoomuksen poliittinen selkärangattomuus kutsuna tehdä vielä kovemmin töitä turkistarhauksen lopettamiseksi. Jos haluat eroon turkistarhauksesta, katso huhtikuussa tarkasti ketä äänestät. Hoidetaan eduskuntaan mahdollisimman monta eläinten oikeuksien edistäjää.
Tämä on itse asiassa vetoomus: Jos et syystä tai toisesta voi kuvitella äänestäväsi minua, ole kiltti, ja äänestä sellaista ehdokasta, jonka tiedät tekevän tosissaan töitä myös eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi – ja turkistarhauksen lopettamiseksi Suomessa.
Heippa kiireinen, saat mennä. Jatkan vielä hieman.
Tämän hetkinen hallituksemme ei ole kiinnostunut eläinpolitiikasta muulla tavalla kuin eläimiä esineellistävästä näkökulmasta. Tällainen suhtautuminen on täysin vastoin omaa arvomaailmaani.
Eduskunta käsitteli puolitoista vuotta sitten kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi. Kannattaa lukea etenkin Jari Lepän esittelypuheenvuoro ja huomata, miten kesäkuussa 2013 sanotut asiat on sittemmin vesitetty.
Kansalaisaloite hylättiin, koska turkisasetus aiottiin uudistaa niin, että turkiseläinten hyvinvointi paranisi. Suurin osa turkistarhauksen jatkamista puolustaneista kansanedustajista myönsi, että turkistarhauksessa on ongelmia ja eläinten pitotapaan on saatava parannuksia.
Lepän aloituksessa käytiin läpi turkistarhausta lobbaavien tahojen klassikkoväite:
….”Turkiksia jossakinpäin tuotetaan, ja on parempi, että niitä tuotetaan maissa, joissa valvonta on riittävää ja eläinten hyvinvointia halutaan kehittää ja siitä huolta pidetään.”
Ville Niinistö kirjoitti juuri eilen poliittisessa Facebook-profiilissaan siitä, miten suomalaiset turkistarhauslobbarit ovat viime vuosina saaneet Vironkin heikentämään lainsäädäntöään. Sitä ennen Virossa oli Suomea paremmin eläinten oikeuksia ja hyvinvointia turvaava lainsäädäntö.
Suomalaiset ovat myyneet siitoseläimiä muun muassa Kiinaan ja kiinalaiset tarhat on rakennettu suomalaisten oppien mukaisesti. Suomalainen turkisala toimii jatkuvasti Kiinassa muotialalla turkisten kysynnän kasvattamiseksi ja edistää osaltaan myös Kiinan turkistarhauksen kasvamista.
Turkistarhaus ei ole siirtymässä sen myötä, jos tarhaus lopetetaan Suomessa, se on jo siirretty.
Suomen turkistuotantoala ei todellakaan pyri olemaan sellainen esimerkkimaa eläinten oikeuksille, mikä se väittää olevansa. Mikään muu ei puhu, kuin raha. Tai kuvajainen rahasta.
Turkistarhauskieltojen laajentaminen Suomeen edistää sitä, että turkisten kulutus ja turkiseläinten kasvatus vähentyvät maailmanlaajuisesti.
Turkistarhausta koskeva kansalaisaloite kaatui eduskunnan äänestyksessä äänin 146-36. Tyhjää äänesti kolme ja poissa oli 14 kansanedustajaa.
146 kansanedustajaa halusi sallia turkistarhauksen sen työllisyysvaikutusten takia, välittämättä tarhauksen epäeettisyydestä ja mittavista negatiivisista ympäristövaikutuksista. Valiokunnan saamien tietojen mukaan turkistarhaus työllistää suoraan 3000 ja välillisesti 1300 ihmistä. Mainitsematta jäi, että suuri osa tarhaajista tarhaa turkiksia sivutoimisesti.
Moni kokoomuksen, sosialidemokraattien ja keskustan kansanedustaja painotti turkisasetuksen ja eläinsuojelulain uudistuksen tärkeänä keinona turkistarhauksen ongelmiin puuttumisessa.
Ja mitä sitten tapahtui? Eilen eläinsuojelujärjestöjen edustajat marssivat ulos kokouksesta, jossa käsiteltiin luonnosta uudeksi turkisasetukseksi viimeistä kertaa.
Yksikään asetukseen nyt tulossa olevista muutoksista ei olennaisesti vaikuta eläinten hyvinvointiin. Sen sijaan asetusluonnokseen sisältyy joitain heikennyksiä nykytilanteeseen nähden:
– Turkiseläinten ei enää tarvitse olla hätätilanteessa poistettavissa eläintiloista, koska se ei työryhmässä esitetyn mukaan ole kuitenkaan mahdollista.
– Turkiseläimille tärkeät ja harvat virikkeet vähenevät entisestään, kun hallikasvatus (jota jo nyt harjoitetaan) sallitaan erikseen.
– Supikoiraa koskevaa erillistä tekstiä ei ole asetuksessa ennen ollut, vaan supikoiraan on sovellettu kettuja koskevia normeja. Nyt supikoiraosuus on erotettu ketun osuudesta, mutta siinä ei ole otettu käyttöön vastaavaa 1,2 neliömetrin tilaa siitosuroksille, kuin ketuilla on. Minkkinaaraan ja jälkeläisen tilavaatimus laskee entisestään.
Työryhmän tavoite ”uudistaa turkiseläinten pitoa koskevia vaatimuksia siten, että ne vastaavat paremmin nykyistä tietämystä turkiseläinten hyvinvoinnille asetettavista vaatimuksista” ei ole toteutunut.
Ministeriö teetti tavoitteen toteuttamiseksi tieteellisen koosteen turkiseläinten hyvinvointitutkimuksen tuottamista tuloksista. – Ollakseen sitten hyödyntämättä tieteellisen koosteen tuloksia asetusluonnoksessa lainkaan.
Hallitus ei ole toteuttanut hallitusohjelmaan kuulunutta lupausta toteuttaa selvitys turkistarhaajien muihin elinkeinoihin siirtymisen mahdollisuuksista.
Viranomaiset ja poliittiset päättäjät antavat turkisalan pyyhkiä kenkänsä heihin mennen tullen. Jo työryhmätyön alkuvaiheessa turkisalan edustajat pyysivät kirjattavaksi kokouspöytäkirjaan, että he eivät hyväksy mitään sellaisia muutoksia turkiseläinten pitovaatimuksiin, jotka vaatisivat häkkirakenteisiin tehtäviä muutoksia, tai mikäli tällaisia muutoksia tulisi, pitäisi valtion korvata nämä kulut tarhaajille 100-prosenttisesti.
Ala kieltäytyi vielä maanantainkin kokouksessa johdonmukaisesti hyväksymästä vaatimusta, että turkiseläimillä olisi jatkuvasti tarjolla vettä. Siksi sitä vaatimusta ei asetukseen ole kirjattu siitä huolimatta, että myös turkiseläintutkija ja alan tunteva eläinlääkäri pitivät kokouksessa jatkuvaa vedensaantia välttämättömänä vaatimuksena.
Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa tätä ei jo vaadita ja tällä hetkellä osa eläimistä saa talvella vettä vain kerran päivässä, jos käytännössä silloinkaan.
Teollisuuden sanelupolitiikalla ohitetaan eläinten oikeudet lajityypilliseen käyttäytymiseen, ja se on anteeksiantamatonta. Kauan odotettu eläinsuojelulain kokonaisuudistus on jäänyt täysin kesken. Onneksi vaalit ovat tulossa ja vallan on mahdollista vaihtua.
Tämä lista kannattaa lukea läpi ennen kevään eduskuntavaaleja, jos olet kiinnostunut turkistarhauksen tulevaisuudesta Suomessa. Suosittelen myös eläinsuojelujärjestöjen Eläinpoliittista vaalikonetta, kun se taas aukeaa.
Vihreät ovat linjanneet omaan poliittiseen ohjelmaansa seuraavaa:
”Turkistarhauksesta luovutaan siirtymäajalla.
Siirtymäajan aikana turkiseläinten hyvinvointia on parannettava muuttamalla tarhat eläintenlajityypilliset tarpeet huomioiviksi. Tarhojen toiminnan valvontaa on tiukennettava. Turkistarhauksen tuet, kuten investointi-, vienti-, sähkövero- ja rehujen arvonlisäverotuki poistetaan.”
Oma näkemykseni on linjassa Vihreiden kanssa, kuten se on ollut koko ikäni. Turkistarhaus on lopetettava.
Tänään katselin tuoreen videon turkistarhalta.
Löysin myös videon, jonka tarkoitus on kertoa, kuinka hyvin turkiseläinten asiat ovat.
Kirjoittaja Laura Rantanen on varsinaissuomalainen eduskuntavaaliehdokas, joka uskoo näkevänsä elinaikanaan sen päivän, kun turkistarhaus loppuu Suomessa. Teininä hänen kerrossänkynsä päätyyn oli kiinnitetty turkistarhausta vastustavia julisteita.
