Perustulokokeilu tulee, oletko valmis?
Perustulokokeilu lähestyy ja tulee herättämään lähiaikoina paljon keskustelua. Olen melko täpinöissäni sekä ammatillisesti että poliittisesti. Tiedossa on ollut jo pitkään, että työn tekemisestä ja vastaanottamisesta on tehtävä kannattavaa ja turhaa byrokratiaa ja luukulta luukulle juoksutusta on karsittava.
Vihreät ovat koko puolueen olemassaolon ajan vaatineet suomalaisen sosiaaliturvan uudistamista perustulon avulla. Perustulo vähentäisi köyhyyttä ja torjuisi syrjäytymistä.
Kirjoitimme yhdessä Ville Niinistön kanssa aiheesta mielipidekirjoituksen, joka on mukana tässä postauksessa.
Ennen kuin perustulokokeilu saadaan käyntiin, on vielä paljon oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä ratkaistavana, mutta kutkuttavaa tässä on se, että asia etenee, lopultakin!
Suomi ottanee oppia esimerkiksi Pohjois-Amerikan kenttäkokeista 60-80-luvuilla, joissa mallina oli negatiivinen tulovero. Myös esimerkiksi Alankomaissa on tulossa perustulokokeiluja. Monissa kehitysmaissa on testattu suoria tulonsiirtoja (pienin ehdoin, kuten lasten koulunkäynti.) – Tulokset ovat olleet erittäin positiivisia esimerkiksi lapsikuolleisuuden ja lapsityövoiman käytön vähentymisessä.
On tärkeää, että Suomen koeasetelmalla saadaan tietoa kattavasti eri väestöryhmistä. Yleistettävyyden kannalta on myös tärkeää, että alueellinen kattavuus on huomioitu hyvin. Rajallisen budjetin takia priorisointia on kuitenkin tehtävä. Ensisijaisesti tullaan luultavasti arvioimaan perustulomallien vaikutusta työllisyyteen. Myös vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin olisi mitattava.
Yhdenkään puolueen tai järjestön mallia ei olla ottamassa sellaisenaan kokeiluun, vaan paloja sieltä täältä. 2016-2017 käynnistyvään kokeiluun otettava malli on vielä auki.
Vihreiden mallista löytyy tietoa esimerkiksi puolueen nettisivuilta, mutta toistan: minkään yksittäisen puolueen mallia ei olla sellaisenaan ottamassa nyt kokeiluun. Tai jos niin yhtäkkiä kävisi, niin se olisi kyllä todellinen yllätyskäänne!
Viime viikon kirjoituksemme:
Perustulo tarvitaan juuri nyt
Suomalaisen hyvinvointivaltion historia on elämää parantavien uudistusten voittokulkua äitiyspakkauksesta maksuttomaan koulutukseen. Pärjäämme jatkossakin tekemällä inhimillisiä uudistuksia, joilla nostetaan ihmisiä työelämään. Perustulo on tällainen uudistus.
Työllisyys on avainasemassa Suomen taloustilanteen korjaamisessa. Työttömien määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana sadalla tuhannella työttömällä. Työelämältä menetetty nuori maksaa valtiolle arviolta 1-1,5 miljoonaa euroa menetettynä työpotentiaalina.
Pakkojen sijaan tulevaisuuden menestystä on etsittävä tavoilla, jotka lisäävät työnteon kannustavuutta. Ihmisille tulee antaa todellinen mahdollisuus ottaa vastaan työtä tai ryhtyä yrittäjäksi. Tämä toteutuu parhaiten yksinkertaistamalla sosiaaliturvaa perustulon avulla.
Perustulo on jokaiselle vastikkeettomasti maksettava minimietuus. Kun ihmisellä on muita tuloja, leikkautuu perustulo verotuksella pois. Kyse ei ole ilmaisesta rahasta vaan siitä, että vähimmäistoimeentulo turvataan.
Nykyinen sosiaaliturva on rakennettu maailmaan, jota ei enää ole. Yhä useamman todellisuutta ovat pätkätyöt ja työttömyysjaksot, useat työkeikat yhtäaikaisesti, uusi ammatti tai rinnakkainen työnteko ja yrittäjyys. Tähän ei nykyinen sosiaaliturva taivu.
Työelämän epävarmuus koskettaa nykyään lähes kaikkia paperimiehistä opettajiin. Väliinputoajia on paljon. Lyhyttä työpätkää ei voi ottaa vastaan, kun jokainen työllä ansaittu euro leikkaa saatavaa etuutta. Yritystä ei uskalla perustaa, kun toimeentulo lakkaa. Suomessa on työtä vailla tekijöitä, ihmisiä ilman työtä ja haaveiksi jääviä yritysideoita. Tämä kaikki sosiaaliturvan joustamattomuuden vuoksi.
Perustulo tekee työn vastaanottamisesta aina kannattavaa: ansioista jää rahaa käteen. Lyhyetkin työpätkät ovat tärkeitä myös ammattitaidon ja tulevan työllistymisen kannalta. Pitkittyessään työttömyydestä voi muodostua kierre, joka pahimmillaan johtaa huono-osaisuuden kasautumiseen.
Työn ja yrittäjyyden yhteensovittaminen on tällä hetkellä vaikeaa. Kynnys perustaa yritys on korkea, kun oikeutta etuuksiin ei ole. Yrittäjä voi saada työttömyysturvaa vain, jos yritys on kokonaan lakkautettu. Nämä ovat isoja riskejä.
Kuitenkin valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittämisen riskejä on alennettava, jotta saamme uutta työtä. Perustulo on tähänkin vastaus: yritystoiminnan alussa tai hiljaisemman liiketoiminnan ajan toimeentulo on turvattu.
Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elää noin 16 % suomalaisista. Perustulo auttaa myös köyhyyden vähentämisessä. Paremman työllistymisen lisäksi se varmistaa, että kaikki saavat perustoimeentulon. Luukulta toiselle juoksemisen ei saa olla tuen saamisen edellytys.
Perustulo luo toimeliaisuutta ja vapautta. Sitä kannattaa tutkitusti kansan enemmistö. Vihreät tukevat hallituksen suunnittelemaa perustulokokeilua. Kokeilussa on varmistettava riittävä perustulon taso ja siinä on oltava mukana erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Hyvin toteutettu kokeilu on askel kohti joustavampaa ja tasa-arvoisempaa sosiaaliturvajärjestelmää.
Ville Niinistö, Vihreiden puheenjohtaja
Laura Rantanen, Vihreiden puoluehallituksen jäsen
Kirjoittaja Laura Rantanen on turkulainen perustulon kannattaja, joka tekee päivätöitä työllisyys- ja soteasioiden parissa.