Home sweet home
Sisäilmaongelmat ja home. Siinä kuntamme suurin ratkaisua odottava ongelma seuraavalle neljälle vuodelle. Viime joulukuussa valtuusto teki historiallisen päätöksen päättäessään rakentaa kahden sisäilmaongelmista ja homeesta kärsiviän koulun tilalle uuden yhtenäiskoulun (luokat 3-9). Kun viime viikkoina kaikenlaisia virallisia ja epävirallisia juttuja alkoi liikkumaan kylänraitilla, vanhemmat päättivät järjestää kuntalaisten kuulemistilaisuuden, johon oli kutsuttu kunnanhallitus, johtavia virkamiehiä ja lautakuntien puheenjohtajia.
Kangasniemi-sali täyttyi kuntalaisista. Ainutlaatuinen tilaisuus päästä kysymään missä mennään ja mitä tapahtuu. Rakennetaanko koko koulua? Ensin terveystarkastaja kertoi tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Sitten kuntalaiset pääsivät kysymään heitä askarruttavia asioita. Tilaisuus pääsi nopeasti vauhtiin ja kysyttävää riitti. Kunnanhallituksen mielestä suurin kouluprojektia jarruttava tekijä oli se, ettei valtonavustuksia saataisi kuin vasta vuonna 2017 aikaisintaan. Tai siis, niitä voisi silloin vasta hakea seuraavan kerran. Myös mahdollinen miinusmerkkinen tuloslaskelma uudesta koulusta tulevilla kustannuksilla saattaisi luokitella kuntamme kriisikunnaksi ja sitä kautta kuntaliitos kolkuttelisi ovella.
Otin esiin mahdollisen kuntaliitoksen ja sen, että nyt jos milloin kannattaa rakentaa. Kunnassamme on monia muitakin homeisia rakennuksia, muun muassa terveyskeskus ja vanhainkoti, jossa kehitysvammaisten päivätoiminnan on ajateltu toimivan remontin jälkeen. Voimmeko olla varmoja siitä, että toiminta järjestetään edelleen kunnassamme mahdollisen liitoksen jälkeen, jos täällä ei tiloja toiminnan järjestämiseksi voida taata? Mikään liitoskunta ei voi viedä meiltä jo olemassa olevia rakennuksia. Nyt siis rakentamaan!
Sain vastauksen kunnanhallituksen puheenjohtajalta, että tarkastuslautakunta on muistuttanut, että uusia seiniä kuntaamme ei voida rakentaa. Ja että tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana minä olen myös vastuussa näistä asioista. Viime kaudella tehdyistä päätöksistä ja toiveista en vastuussa ole, koska lautakunnassa en silloin ole istunut. Uusi lautakunta ei ole tällä kaudella kokoontunut vielä kertaakaan. Mielenkiintoinen tuo seinien rakentamiskielto siinäkin mielessä, että eikös kriisikuntakriteerit luulisi jo täyttyvän, jos ei voida investoida tarpeellisiin rakennuksiin?
Terveydenhuollon kustannukset sekä homekouluista kasaantuneet muutkin kulut kuten parakkien ja ilmanpuhdistimien vuokrat, remontoinnit ja tutkimukset kiinnostivat myös vanhempia. Esimerkiksi astmaan sairastuneet lapset joutuvat käymään keskussairaalassa Mikkelissä. Perheelle tulee lääke- ja matkakuluja ja ansionmenetyksiä. Tästä kysyttäessä kunnanhallituksen puheenjohtaja vastasi yhteiskunnan tukevan jo vanhempia lääkekorvauksilla ja matkakorvauksilla sekä vuotuisella lääkkeiden omavastuukatolla (lääkkeiden vuotuinen omavastuuosuus 670 €, jonka jälkeen maksat jokaisesta kelakorvattavasta lääkkeestä 1,50 €). Ensinnäkin astmalääkket ovat erittäin kalliita ja astmaa sairastavalla on useita lääkkeitä käytössä. Kela laski näiden lääkeiden korvausprosenttia 72 %:sta 65 %:een. Matkakorvauksia Kela päätti myös pienentää ja vanhemmille yhdestä matkasta jää käteen muutama euro. Ansionmenetyksiä ei korvaa kukaan. Puhumattakaan niistä kärsimyksistä joita ei voi korvata. Kuka korvaa sen, kun lapsi ei voi hakea haluamalleen alalle voimakkaan homeelle altistumisen vuoksi? Kustannuksia laskettaessa emme voi ajatella pelkästään niitä kuluja, joita kerääntyy nyt. Emme myöskään saa maksattaa tämän hetkisistä päätöksistä lapsillamme tulevaisuudessa.
-Petra