Pieni viaton lauseen puolikas
Nyt olisi loogisesti ajateltuna Petran bloggauksen vuoro, mutta haluan helpottaa paineitanne. Tiedän, että painelette läppäreidenne F5-nappulaa kouristuksenomaisesti päässänne tulipunaisena soihtuna liekehtivä kysymys: Mitä Taivassalon kunnanvaltuuston kokouksessa tapahtui tänään? (Ne, joilla on läppäri. Muut hinkuttavat älypuhelimiaan saman polttavan kysymyksen pyöriessä päässä.)
Koska livestriimausta ei vielä ole käytössä ja olen tietääkseni ainoa bloggaava taivassalolainen kunnavaltuutettu, niin ymmärrän vastuuni. Kannan sen kuin nainen. En edes käynyt ruokakaupassa kokouksen jälkeen, kun ryntäsin suoraan koneelle kertomaan teille kaiken. Henkäiskää syvään ja avatkaa aistinne kokousnautinnolle.
Lähdetään siitä, että kokous kesti kokonaisuudessaan 13 minuuttia. Kahvia ja pullaa ei tänäänkään tarjoiltu. Kokouspaikka oli jälleen Trappulan yläkoulun ruokasali. Samaa paikkaa käytimme viimeksi, joten taitaa olla vakio. Esityslistan kerroin jo viime bloggauksessa. Kaksi päätettävää asiaa. Jäsenen ja varajäsenen vaali Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakuntaan. (Valituiksi tulivat muistaakseni Katri Tuomi ja varalle Jorkka Lehtonen. En osaa kertoa millä perusteella, valintaprosessia ei mitenkään avattu).
Kyseinen lautakunta päättää muun muassa tällaisista asioista.
Keskustelua lähes syntyi esityslistan toisesta asiasta, eli lausunnon antamisesta valtiovarainministeriölle kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunnon oli valmistellut kunnanjohtaja Vesa Rantala ja hyväksynyt kunnanhallitus. Lausuntoa ei taida löytyä mistään vielä sähköisesti, mutta se on hyvin yleisen tason tekstiä, kuten tässä vaiheessa on luonnollista. Jos koko maan hallitus sekoilee vielä lakiuudistuksen kanssa, niin ei voi yksi 1700 kunnan asukas lausua mitään kristallinkirkasta. Tai siis ehkä voisi, mutta nyt mennään aika Himasella vielä toistaiseksi.
Teksti oli omaan silmääni ihan ok, enkä ollut ajatellut käyttää siitä puheenvuoroa. Edes kirjoitusvirheistä, luottaen, että asianosaiset osaavat korjata itse typonsa. Kokoomuksen valtuutettu Juha Uotila ehdotti tekstiin yhden lauseen poistoa. Esityksen mukainen teksti oli tältä osin seuraava: Kunta- ja palvelurakennemuutokset tulee toteuttaa paikallisista aloitteista ja paikallisilla päätöksillä, ottaen huomioon kuntien vahvan vakkasuomalaisen identiteetin.
Uotila ehdotti vakkasuomalaista identiteettiä käsittelevän, pilkun jälkeisen osan poistamista. Kannatin muutosehdotusta pään sisäisesti saman tien ja ääneen, kun äänestimme. Toisaalla lausunnossa puhutaan saariston erityispiirteistä ja saaristoisuudesta. Jos tähän jotain identiteettiä siis tässä vaiheessa haluaisi nostaa, niin ehkä sen saaristolaisuuden, tuon epämääräisen vakkasuomalaisuuden sijaan. Mutta siis aika turha lause asiayhteydessään vielä tässä vaiheessa.
Kukaan ei pitänyt hallituksen esitystä, eli pohjaesitystä kannattavaa puheenvuoroa, joten keskustelua ei muutosehdotuksesta tai vakkasuomalaisen identiteetin määrittelystä syntynyt. Oletin tässä vaiheessa meidän kaikkien olevan siis samaa mieltä siitä, että tuo lauseenpätkä saa maistaa deleteä.
Kun keskustelu oli jo päättynyt ja oltiin siirtymässä äänestykseen, niin valtuustossa istuva kunnanhallituksen puheenjohtaja, Keskustan Vilho Vuorinen huudahti kysymyksen, että voiko pitää hallituksen esitystä kannattavan puheenvuoron? Ei voinut enää. Keskustelu oli jo nuijittu päättyneeksi ja oltiin alkamassa äänestää nimenhuutoäänestyksellä.
Aloitimme aakkosjärjestyksessä Keskustan Niina Anttilasta. Hän kannatti hallituksen pohjaesitystä. Ei siis kannatusta poistolle. Hallituksen puheenjohtaja, Keskustan Vuorinen, pyysi tässä vaiheessa neuvottelutaukoa. Keskusta halusi äänestyksen jo alettua neuvottelemaan viiden minuutin ajaksi. Näin tapahtui. Ei liene yllätys, että sen jälkeen koko Keskustan valtuustoryhmä kannatti vakkasuomalaisen identiteetin säilyttämistä lausunnossa.
Tässä vaiheessa tunsin kasvavaa ärtymystä. Olisi sittenkin ollut keskustelun paikka. Oliko tämän pienen ja näennäisen harmittoman lauseen takana jotain, mistä olisi ollut hyvä tietää? En ollut osannut lukea lauseesta mitään erityisen poliittista. Koin sen korulauseena, joka jouti tekstin sujuvuudenkin kannalta roskikseen.
Muuten yleisen tason lätinää ja joukossa tämä mystinen vakkasuomalainen identiteetti. Olisi ollut reilua, että Uotilan muutosehdotuksen jälkeen edes _joku_ kannattajista olisi pitänyt kannatuspuheenvuoron ja perustellut, että miksi lausunnossamme kuntarakennelakiluonnoksesta täytyy erikseen mainita vahva vakkasuomalainen identiteetti. Olisin halunnut kuulla, mitä se merkitsee?
Kannattajat eivät halunneet keskustella, avata lauseen merkitystä ja perustella sen tärkeyttä. He vain äänestivät pohjaesitystä, joten vakkasuomalainen identiteetti jäi lausuntoon. Miksi tuo näennäisen viaton lause tuntui olevan monille niin tärkeä? Millainen on vakkasuomalainen identiteetti?
Tulin kotiin ja aloin penkoa. Laittamalla Googleen hakusanaksi vakkasuomalainen identiteetti päädyin aina kahden saman henkilön nimiin. Ilmeisesti termin vakkasuomalainen identiteetti on ottanut keppihevosekseen ja sitä alkanut lyödä läpi kuntaliitosselvityksiin liittyen Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Antola vanavedessään. ” Raumalaisia emme ole, euralaisiksi emme tule, olkaamme siis vakkasuomalaisia.”
Näyttää olevan selvää, että vakkasuomalainen identiteetti kumpuaa, ainakin terminä, tällä hetkellä Uudestakaupungista. Taivassalossa ei ole edes aloitettu kuntaliitosselvityksiä, ja niiden suunnasta ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta voisko ehkä olla niin, että tuon lauseen luonnokseen sisällyttäneet henkilöt tuntevat vetoa nimenomaan Uudenkaupungin osaksi? Tämä on tyhmä kysymys.
En saanut kysymykseen vastausta kokouksessa, koska en tajunnut kysyä lauseen tärkeyttä, koska siinä vaiheessa kun keskustelua piti käydä näytti vielä siltä, ettei se ole kenellekään tärkeä. Jälkiviisaana ymmärrän, että olisi pitänyt kysyä, vaikka pohjaesitystä puoltavia puheenvuoroja ei tullutkaan.
Yhä jäi avoimeksi, mitä se vakkasuomalainen identiteetti merkitsee: ”Valtuustokierroksella tuli selkeästi esille uusikaupunkilaisten vakkasuomalaisuus. Kuntauudistuksessa liputetaan vankasti Vakka-Suomen puolesta…Vakkasuomalaisuudessa on erilaisia painotuksia, toisille Laitilan suunta on tärkeämpi, toisille taas etelän pikkukunnat.”
Näkökulma on kuitenkin selkeästi Uudenkaupungin.
Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja totesi uudenvuoden puheessaan: ”Meidän tulee tiedostaa oma vakkasuomalainen identiteettimme, joka kumpuaa meidän yhteisistä lähtökohdistamme.” – Voisiko sitä tämän selkeämmin sanoa? Ovatko kaikki muut täysin kartalla?
– Laura
Lisäys 4.3.2013 klo 20:28.
Lisää kuntarakennelakiluonnoksesta ja lausunnosta esim. täältä.
Lyhyesti: Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi ja hyväksyi 15. 11. 2012 kuntarakennelakiluonnoksen.
Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulisi selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista.
Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta.
Kunnilta pyydetään lausuntoja lakiluonnoksesta 7.3.2013 mennessä.