Kevään riemuja

”Voidaanks pelata jalkapalloa?” Kysymys, joka lumien sulattua aloittaa lähes jokaisen ulkoiluhetken eskarissamme. Innokkaita palloilijoita on ryhmässämme ja se tuo monia hyviä tilanteita erilaisten tilanteiden harjoitteluun. Opitaan odottamaan omaa vuoroa, opitaan sopimaan yhteisiä sääntöjä, opitaan näyttämään tunteita/ kertomaan tunteista ja myös hallitsemaan omia tunteita. Liikkumisen iloa ja riemua unohtamatta!

Polttopallo on toinen superhittimme, johon lapset itse innostuvat lähtemään mukaan. Ja välillä jopa tämä aikuinenkin heittäytyy lasten sekaan  iloitsemaan.

Viimeisiä kirjaimia eskarikirjasta ollaan vielä sinnikkäästi rutistettu. Ja raha-asioihinkin ollaan tutustuttu mm. kauppapelin avulla. Kampaamo on avattu ja innokkaita hiusmuotoilijoita on ollut tekemässä mahtavia kampauksia. Kampaamoleikissä on päässyt myös tutustumaan rahankäyttöön, kun hinnastosta on katsottu ensin hinta, sitten maksettu ja kampaaja laskenut vaihtorahat asiakkaalle. Kampaamossa on harjoiteltu myös kellonaikoja ajanvarauksen yhteydessä. Leikin kautta oppien 🙂

Edessä alkaa jo häämöttää eskarivuoden päättymin

en ja samalla toisten kohdalla päättyy pitkä yhteinen taival päiväkodin alkuvuosilta asti. Kevätjuhlien harjoitukset ollaan saatu hyvään käyntiin. Aloitettiin suunnittelu lasten kokouksella, jossa lapset itse pääsivät kertomaan toiveitaan kevätjuhlan sisällöstä.. ”Zombizumba!”( halloweenistä alkanut meidän porukan suosikkitanssi, joka esitettiin joulujuhlassakin) ”lauletaan lauluja” ”teatteriesitys” ”nukketeatteri”. Näistä lasten ideoista varmasti saadaan aikaan upea päätös kuluneelle vuodelle. Väkisin se tahtoo hetkittäin silmäkulmat kostua, kun jo aivan pian nämä pienet suuret ihmeet astuvat uuteen seikkailuunsa ekaluokkalaisina.

Tunnetaitoja ollaankin myös harjoiteltu lukemalla ensin Molli-nimisestä kaverista, joka kaipaa itselleen ystävää. Mitä kaikkia tunteita voikaan yksinään ollessa kokea ja kuinka harmi tuntuu, kun oikein kovasti haluaisi jotakin siinä onnistumatta. Harjoiteltiin ilmeilemään erilaisia tunteita. Rentouduttiin miettimällä millainen olisi minun oma supervoimani ja lopuksi muistutin, että kaikkea ei tarvitse osata eikä oppia, olet hyvä juuri sellaisena kuin nyt olet <3

Paras palaute tästä tunneharjoittelusta tuli lapsen suusta: ”Kiitos” ja halaus päälle.

Nämä hetket talletan kultaisiin muistoihin.