Sori kauheesti kiirettä en ehi nyt, (kaveri)!
Ehdotan tapaamista. Ensin hän ei vastaa tai sitten siinä mene tovi että saan kiusaantuneen viestin missä selitetään kiireistä ja stressistä ja töistä ja koulusta ja vaikka mistä kastematojen tutkimisen tärkeydestä ja kaverin koirasta. Pointti on se, että hän ei enää ole kiinnostunut minusta. Siitä on saattanut kulua päivä tai viikko kun näin hänet viimeksi tai kun hän sanoi ikävöivänsä minua. Naiset eivät tosiaan ole ainoita tuuliviirejä, kategorisoin miehet tähän ihmisryhmään yhtä lailla. Ja sen jälkeen kun todella tutustuin miehiin, käsitykseni vain vahvistui.
Yksi suurimmista eroista minun ja kohtaamieni harvinaisen kiireellisten miesten välilä liene suorasukaisuus. Aluksi en ymmärtänyt että heidän kiirensä on käännettävissä ”en ole tarpeeksi kiinnostunut sinusta”. Lähetin viestejä kertoen päivästäni tai heitin ”rennosti” tyhmän vitsin. Ei vastausta, ei vastakaikua. Tunsin oloni typeräksi.
Vielä typerämmäksi tunsin itseni tänään kohdattessani taas stressin ja kiireen ja niiden yhdistelmän kaltoin kohteleman kaksilahkeisen.
Ongelma oli siinä, että hänellä oli oikeita kiireitä enkä heti uskonut sitä. Mitään vakavampaa tästä ei voi kehittyä, mutta se ei vähennä kiinnostustani häneen. Ehkä järkisyitä hänen tapailemiseensa kyllä. Mutta olemme muutenkin edenneet väärässä järjestyksessä. Se ei kuitenkaan haittaa. Palaten aiheeseen, tulkitsin virheellisesti hänen aidon kiireen tekosyyksi jotta kiinnostukseni lopahtaisi. Ehdin soimata itseäni jo aivan turhaan yli-innokkaista vastauksistani kunnes minulle valkeni että hänellä todella oli ollut kiire.
Mies tuskin huomasi mitään. Mietin vain kuinka korkealentoisilta tunnemyrskyiltä saattaisin säästyä, jos en olisi näin yliherkkä tämän kiire-asian suhteen. Minusta olisi hienoa jos miehet puhuisivat suoraan tai käyttäisivät jotain tarkempaa tekosyytä minut feidatessaan. Tai sanoisivat etteivät ole päässyt yli eksästään. Tai että eivät ole varmoja seksuaalisudestaan. Mitä vaan?!
Harvoin on helppoa kertoa ikäviä uutisia. Itse syyllistyn jatkuvasti valkoisiin valheisin siitä miksi en ole kiinnostunut. Mutta käytän kaveri-korttia. Sitä varten se on olemassa. Mutta jotenkin miehille tuntuu olevan tyypillisempää olla feidaamatta minua edes kunnolla, ”koska heillä on niin kiire”. Friendzone eli kaverikupla on jo käsitteeksi muodostunut ja monta memeä aiheesta kerännyt ilmiö. Mikseivät miehet voi hyödyntää sitä kaikenlaisen sekavan kiire-lätinän sijaan? Siinä he vasta saavat lisää tekemistä kun minä tai joku muu nainen koettaa tavoitella häntä ja lähettää ihmetteleviä kyselyitä. Friendzonaus kunniaan!
Tänäänkään en bongannut papukaijoja.