Katumuotisirkus
Se taisi olla Suzy Menkesin T Magazinessa julkaistu artikkeli The Circus of Fashion, joka aloitti keskustelun katumuoti-ilmiön nykytilasta. Menkes kuvailee artikkelissaan järjettömiin mittakaavoihin paisunutta valokuvauskulttuuria, jossa itsensä korostaminen ja huomatuksi tuleminen toimivat yksilön suurimpina motivaattoreina. Muotinäytösten ulkopuolella parveilevat valokuvaajat ja persoonalliset pukeutujat kilpailevat paitsi huomiosta, mutta myös parhaista otoksista. Tämä muotiviikkojen oheen syntynyt keikistelykulttuuri herättää ajatuksia, joihin Menkesin kaltaisten muotikonkareiden on vaikea samaistua.
Muoti on yksi tärkeimmistä itseilmaisun keinoista. Pukeutuminen on kautta aikojen ollut persoonaa määrittävä tekijä ja sitä on käytetty sosiaalisen hierarkian ja yhteenkuuluvuuden välineenä. Osaltaan blogikulttuurin demokratisoimassa muotimaailmassa tämä tosiasia pätee vahvasti edelleen. Mittakaava on vain hieman isompi ja ilmiön ilmenemismuoto erilainen.
Muotinäytösten ulkopuolelta napatut katumuotikuvat ovat muodin ystäville lähes yhtä tärkeitä, kuin itse näytöksistä satelevat catwalk-otoksetkin. Kuvat tarjoavat realistista inspiraatiota pukeutumiseen ja niitä on helpompi lähestyä. Avainkysymyksenä on se, että katsoja voi tunnistaa itsensä kuvasta ja samaistua kuvattuun henkilöön. Tosiasiassa nämä tilanteet ovat kuitenkin lähes yhtä lavastettuja, kuin muotilehtien sivulla nähtävät muotikuvatkin.
Garage-lehti tarttuu aiheeseen kymmenminuuttisen Take My Picture dokumenttinsa keinoin. Minidokumentissa ääneen pääsevät muiden muassa Style.comin Tim Blanks, katumuotikonkari Phil Oh, muotibloggaaja ja tyyli-ikoni Susie Lau ja Proenza Schoulerin suunnittelijakaksikko. Blanks esittää dokumentissa validin kysymyksen: mitä merkitystä on tuhansilla otetuilla valokuvilla, joista suurin osa ei ikinä päädy minnekään?
Tim Blanks vertaa kuvauskulttuuria tositelevisioon. Ihmiset haluavat tulla osaksi muotikulttuuria ja tekevät kaikkensa päästäkseen siihen sisään. Tästä toki hyötyvät niin valokuvaajat kuin suunnittelijatkin, mutta katoaako kuvista ilmiön paisuessa substanssi? Mihin tämä hullunmylly sitten lopulta johtaa? Ovatko katumuotijulkkikset muotimaailman Paris Hiltoneita? Kuuluisia kuuluisuudesta.
Vaikka ovet ovat avoinna kaikille, johtaa tätäkin sirkusta muutamat avainhenkilöt.
Kun huippukuvaaja ottaa kuvasi, tulee sinusta heti astetta uskottavampi. Jos saat napattua persoonallisen otoksen katumuotikuvaajien suosikkipukeutujasta, saa valokuvasi taatusti lisää näkyvyyttä. Kun kilpailu on kovaa ja massat paisuvat valtaviksi, on joukosta kuitenkaan vaikea enää erottaa uusia huipputekijöitä.
Menkes nimittää artikkelissaan katumuotikulttuuria muotisirkukseksi, mutta onhan muoti aina ollut jonkinasteista sirkusta. Muodin spektaakkeliarvo kiinnostaa ihmisiä ja ruokkii samalla suunnittelijoiden inspiraatiota.
Vaikka Menkesin ja Blanksin esittämät ajatukset katumuodista ovatkin osittain hieman vanhanaikaisia, eivät he silti aivan väärässä ole.
Kun jyvät eivät enää erotu akanoista, pääseekö kulttuuri kehittymään?
——-
Fashion Circus
Ever since Suzy Menkes called it a circus, street style has been on everybody’s lips.
Menkes is not a fan, nor is Tim Blanks.
Has it all become too big and is the original substance and appeal already gone?
Garage magazine offers some valid points in this newly released Take My Picture mini documentary.
When the scene is so huge and everybody is trying to get noticed, how can you spot the real deal anymore?
Osittaiset lähteet: T Magazine ja Take My Picture dokumentti