Poikkeus vahvistaa säännön
Tyylitietotoimisto on viettänyt pienimuotoista pääsiäislomaa. Hence the silence.
Nyt seuraa kuitenkin Tyylitietotoimistolle hieman epätyypillistä asiasisältöä. Yleensä tällä palstalla ei niinkään kerrota kirjoittajan edesottamuksista, vaan pyritään keskittymään itse ’asiaan’. Tähän tulee nyt kuitenkin tämän postauksen mittainen muutos, sillä Tyylitietotoimistolle heitettiin blogihaaste mahtavan Private Blend -blogin toimesta. Mikäli siis haluat tietää seitsemän faktaa Laura P:stä, jatka lukemista.
Koska kunnianhimoinen tavoitteeni on pitää palstan sisältö tietyissä raameissa, liittyvät myös seuraavat seitsemän paljastusta jollakin tavalla muotiin, pukeutumiseen ja tyyliin Let’s go then!
1. Kerään lehtiä. Olen aina kerännyt. 1990-luvun alussa ne olivat isoveljeltä perittyjä Suosikkeja. Yläaseteella löysin britti-lehdet ja hyllyt täyttyivät Sugareista ja Blisseistä. Olen myös säilönyt useita Trendin vuosikertoja. Tällä hetkellä keräilyn alla ovat Voguet ja Ellet. Kun muutin Lontoosta takaisin Suomeen, jouduin luopumaan Englannista hankkimistani lehdistä. Se oli suuri tragedia! Muutaman niistä tosin lähetin lentorahdilla Suomeen…
2. Lempisuunnittelijani oli/on Alexander McQueen. On ollut ihana huomata kuinka hyvin Sarah Burton on onnistunut jatkamaan Leen jättämää perintöä.
3. Kirjoitin lopputyöni musiikkivideoista ja haute couture -muodista. Törmäsin sitä kirjoitteassani useasti kysymykseen: voiko tuosta aiheeste edes kirjoittaa lopputyötä? Kyllä voi, ainakin 93 sivun verran.
4. Pukeudun useimmiten mustaan. Tänä keväänä olen kuitenkin jostain kumman syystä innostunut mintunvihreästä. Kuluneen kahden kuukauden aikana olenkin ostanut kaksi minttuista neuletta, yhden mintuvärisen mekon, minttukynsilakan sekä Converse – tennarit. Nyt voisi alkaa jo riittämään.
5. Työskentelin ennen pankissa. Haaveenani oli kuitenkin päästä tekemään jotain hieman luovempaa työtä ja siitä syystä koristelin työnurkkaukseni muotilehdistä leikatuilla editorial-kuvilla. Ne auttoivat jaksamaan työssä, joka ei tuntunut aivan täysin omalta.
6. Vaikka muutoin olenkin tarkka siitä mitä päälleni puen, lenkillä minua ei kiinnosta pätkääkään. Toisin sanoen, en ole tekstiiliurheilija, vaan se lenkkeilijä, joka juoksee vanhoissa rönttösissä trikoissa ja hupparissa.
7. Yksi Lontoon opintojeni kohokohdista oli vierailu Victoria & Albert Museumin pukuarkistoon. Siellä pääsin käsin koskettelemaan Christian Diorin New Look -takkia sekä 1950-luvun couture -mekkoa. Vaikka kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse olikin vain vaatteenparsista, oli mahtava ihailla sitä taidokasta työtä, jota näiden vaatteiden valmistaseen on vaadittu. Näiden taidonnäyteiden rinnalla tuntuivat kaikki ketjuliikkeet loputtomalta lumppumereltä.
Sillä tavalla! Pakko vielä mainita, että näiden seitsemän kohdan keksiminen oli äärimmäisen vaikeaa. Pitäydyn siis jatkossakin vain asiassa.
Hyvää pääsiäisen jatkoa kaikille ja palataan taas arjen alettua siihen asiaan oikeiden uutisten kanssa!
Edit! Kunnon blogihaastenoviisina unohdin mainita, että tämähän piti laittaa eteenpäin. Jos joku siis tuntee tarvetta paljasteluun, haastee on nyt heitetty ;)
Kuvat ovat koneeni kätköstä löytyneitä kuvakaappauksia SHOWstudion toteuttamista Lady Gagan Monster Ball -kiertueella käytetyistä väliaika videoista. Käytin niitä lopputyössäni kuvituksena.