30+6

Välillä tuntuu, että olen tässä hommassa niin yksin. Toinen voi jatkaa elämäänsä normaalisti, minun kehoni ja mieleni saavat kantaa ja kestää muutokset. Mies ei ole miettinyt yhtään vauvahankintaa – paitsi ehkä isompaa autoa hetkittäin. Tuntuu vittumaiselta vinkua apua vakuutusten tutkimiseen tai pyytää näennäistä mielipidettä pakollisiin tavarahankintoihin, joihin toisella ei näytä olevan mitään kiinnostusta tai intoa. Pelottaa, että tämä on tie, jota kuljetaan näin jatkossakin. Että minä hoidan ja muistan ja organisoin ja pyydän miestä maksamaan omaa osuuttaan hankinnoistaan useampaan kertaan. Vituttaa. Turhauttaa. Tuntuu tyhmältä.