Kaksi viikkoa Englannissa

Täällä sitä taas ollaan! Tänään, 17.9.2019, tuli täyteen kaksi viikkoa Englannissa. Ihan hullua! Tähän kahteen viikkoon on kyllä sisältynyt niin paljon erilaisia asioita ja paljon on jo keritty kokemaan. Voisinkin aloittaa ihan heti kertomalla vähän mun ekasta viikosta ja mitä sinä viikkona tein ja mitkä oli päälimmäiset fiilikset.

Lento Suomesta Englantiin sujui tosi hyvin ja koneessa ei vielä jännittänyt yhtään tänne saapuminen. Lentokentälle saapuessa sitä vähän rupesi tajuamaan, että täällä sitä nyt oikeasti ollaan ja perheen tapaaminen jännitti tässä kaikessa kaikista eniten! Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja lähdettiinkin kohti paikkaa, jossa tulisin asumaan seuraavat kuukaudet. Kun saavuttiin perille, tapasin perheen äidin ja vanhemman tytön sekä lemmikit. Siinä sitten juotiin kahvia ja esiteltiin taloa. Sen jälkeen olikin vuorossa matkalaukkujen purkaminen ja illalla vielä syötiin yhdessä päivällistä ja menin aikaisin nukkumaan.

Seuraavina päivinä käytiin katsomassa tätä mun nykyistä koti kaupunkia ja mitä sillä on tarjottavana. Käytiin kahvilassa ja pelattiin tytön kanssa pelejä. Tapasin myös saksalaisen au pairin, jonka kanssa olin ennen tänne tuloa jonkun verran jutellut. Oltiin kahvilla noin kaksi tuntia ja oli kyllä tosi kivaa päästä vaihtamaan kuulumisia ja kuulla miten muut ovat kotiutuneet. Ekana viikonloppuna kävinkin sitten eläintarhassa ja tapasin kymmenen muuta suomalaista au pair tyttöä. Kaikki vaikutti kyllä tosi mukavilta ja osaa olen sen jälkeen nähnytkin ja aktiivisesti vaihtanut päivän kuulumisia heidän kanssaan. Sunnuntai ei sitten ollutkaan niin hyvä päivä ja siitä se iso alamäki lähtikin käyntiin.

Sunnuntain vietin vain omassa huoneessani melkein 24/7 itkien ja kaikkea mahdollista murehtien. Perhe ei vaikuttanutkaan täsmälleen samalta millaisen kuvan olin heistä saanut. Pienet asiat alkoivat ärsyttämään, kuten host isän kotoa käsin työskentely, lapsien pitkät koulupäivät ja aktiviteetit, joiden vuoksi ei ollut aikaa viettää lasten kanssa niin paljon aikaa mitä olin ehkä olettanut. Jo viikonloppuna alkanut huono olo jatkui viikon ja päätin, että haluan vaihtaa host perhettäni, sillä en kokenut olevani täällä onnellinen. Aloin etsimään perheitä, mutta se oli vaikeaa ja voimia vievää. Vietin päivät etsien uusia perheitä sekä sopien puheluita heidän kanssaan. Parin perheen kanssa juttelinkin, mutta asiat eivät edenneet siitä minnekään. Ajattelin, että jos en nyt parin päivän sisään löydä toista perhettä, lähden mieluummin vaikka Suomeen, kuin jään tänne stressaamaan ja olemaan täällä ilman, että nautin täällä olostani.

Viime sunnuntaina kävin yhden perheen luona, jonka kanssa olin jo jonkin verran jutellut whatsappin välityksellä. Perhe vaikutti hyvältä, joten päätin lähteä katsomaan millaista se meininki ihan siellä paikan päällä sitten olisi. En kuitenkaan täysin vakuuttunut perheestä. Heidän talonsa ei vastannut sitä kuvaa mitä olin ajatellut, kaikki oli hieman rempallaan ja en voisi kuvitella, että asuisin sellaisessa talossa, saati, että tuntisin sen kotoisaksi ja mieluisaksi paikaksi asua. Olisin myös joutunut puhumaan perheen pojalle suomea, jonka vuoksi en myöskään halunnut vaihtaa tähän kyseiseen perheeseen. Tulin tänne Englantiin kuitenkin sen vuoksi, että rohkaistuisin ja oppisin käyttämään englannin kieltä paremmin. Perheen kotikaupunki ei myöskään tuntunut miellyttävältä ja niimpä päätin jäädä tähän nykyiseen perheeseen. En myöskään kokenut, että olisi ollut järkevää alkaa vaihtaa perhettä ,kun en kuitenkaan ole täällä niin kauaa. Toki jos tämä nykyinen perhe olisi aivan hirveä, olisin lähtenyt täältä jo ekana päivänä, mutta suurin osa viime viikkoisista ongelmistani on korjattavissa, kunhan vain itse jaksan tehdä asioiden eteen töitä.

Päätin, että viihtyäkseni täällä, minun pitää ottaa ohjat myös omiin käsiini. Suurin murheeni oli se, että päivät olivat tylsiä ja pitkiä, jonka vuoksi olen päättänyt keksiä päiville erilaista tekemistä, jotta aika sujuu mukavammin ja myöskin nopeammin. Ajattelin käydä esimerkiksio ostamassa salikortin ja käydä päivisin myös kirjastossa ja perheen koiran kanssa pidemmillä lenkeillä, jotta saan aikaa kulumaan. Kun päivisin on jotain mielekästä tekemistä, ei haittaa niin paljoa jos illat ovatkin sitten vähän tylsempiä. Olen myös päättänyt olla aktiivisempi ja yrittää lähentyä host lasten kanssa, jotta heidänkin kanssaan olisi paljon mukavampaa. Olen myös ahkerasti suunnittelut viikonlopuille erilaisia aktiviteettejä, jotta arkipäivinä on aina jotain mitä odottaa koko viikon.

Ekat viikot ovat muutenkin aina hankalia, olit sitten missä tahansa. Viime viikkoina myös hankalaa oli varmasti sekin, että olen joka päivä joutunut puhumaan englantia, mikä on täysin uusi asia ja, joka rasittaa ainakin alkuun paljon aivoja ja vie näin ollen omia voimia. Myös uuteen ympäristöön sopeutuminen, kulttuurishokki sekä monien uusien ihmisten tapaaminen ovat olleet raskaita, mutta avartavia kokemuksia.

Vaikka kaikki ei näinä ensimmäisinä viikkoina olekaan mennyt niinkuin Strömsössä, uskon, että tästä se oikea nousuputki lähtee käyntiin! Suunnitteilla on monia kivoja aktiviteetteja, kuten Harry Potter studiolle ja British Museumille menoa. Olen myös tavannut täällä enemmän ihmisiä kuin mitä viime vuosina yhteensä, joten olen siitäkin super kiitollinen ja en malta oottaa mitä kaikkea näiden ihmisten kanssa pääsee tekemään! Nämä kuukaudet menevät kuitenkin nopeasti ja pian jo huomaankin, että olen takaisin Suomessa. Eiköhän siis oteta kaikki ilo irto ja yritetä kokea mahdollisimman paljon, ottamatta liikaa turhaa stressiä asioista. Yritän myös alkaa päivittelemän blogia aktiivisemmin ja lisäämään postauksiin myös kuvia,jotta näihinkin saataisiin jotain eloa!

Kaikkea en tosiaan jaksanut viime viikoilta kertoa, sillä siinä olisi mennyt ikuisuus. Yritin tiivistää viime viikkojen tapahtumat mahdollisimman hyvin ja paljon jäi varmasti kertomatta, mutta eivätköhän noi oleellisemmat asiat tulleeet kuitenkin esille (: Näkyillään!