olisitko ystävällisesti hiljaa

ja jotenkin minä yritän olla kaikin tavoin parempi

niiden joukossa joita salaisesti ihailen

kun ajattelen olevani ehkä vähemmän tärkeä

aina puhumassa liikaa

 

lipsuen ja lopsuen joka suuntaan 

törmäillen hihittäen hieman pingottuneesti

olisit jo hiljaa

jäpättävä ämmä

 

laittaisit tuhannet tunteesi purkkiin

vankkaan ja ilmatiiviiseen 

ja kuuntelisit vähän sitä huminaa

jota et koskaan kuule

 

kun kovaääniset ajatukset

pelokkaina ja kiihottuneina

kompuroivt toinen toistensa lomi

luullen liikoja ja vaatien mahdottomia

 

mitä sinä saat siitä

että levität sielusi jokaisen upean eteen

kysyen haluatko sinä ehkä minut

tai sinä?

 

katso, olen viileä kuin jääkaappikylmä kurkku

salaperäinenkin, osaan yhtä sun toista

paljonko saan sinusta 

vastineeksi tästä spektaakkelista

 

joka joskus oli minä

nyt vain joku sadasti luettu Iltalehti

kiinnostavalla kannella

mitään vaivan arvoista sisällä

 

nyt oikeesti hei,

turpa kii