Sagabona kunjani wena

Aika usein naurattaa ihan hervottomasti. Ja lanteita keinututtaa. Virnistelen ja urpoilen.

Tuntuu kuin olisin tehnyt aselevon vanha ystävän kanssa pitkän mykkäkoulun jälkeen. ”En mää ees halunnu riidellä, mutku emmää tienny miks sä käyttäydyit tolleen ja sit mä vähän loukkaannuinja…” Maailmankaikkeus ja minä ollaan jälleen väleissä. 

En pysty edes kuvailemaan miten ihanaa on jälleen kuunnella musiikkia, lukea kirjoja, tuoksutella kevättä, fiilistellä aurinkoa ja kujeilla vähän.

Voimakas. Lempeä.

Vallaton. Röyhkeä.

Kai kaikki alkoi hieman päälle kaksi viikkoa sitten, kun päätin ottaa itsemääräämisoikeuteni takaisin, joskin hieman epätavallisella tavalla. Kuukausien mukavuusalueella nyhjäilyn jälkeen päätin, että nyt loppui tämä ja baanalle. Femme fatale has been born. Kevät on sekoittanut muidenkin nupit, eikä ole koskaan ollut parempaa aikaa olla sinkku kuin nyt. 

Kutinoita jalkapohjissa, tietäväisiä hymyjä, loputtomasti mahdollisuukia kauniille, itsenäisille naisille. Sutinaa! Nauran pää takakenossa itselleni ja muille, helpottuneena siitä että viimeinkin osaan olla ottamatta ottamatta itseäni turhan vakavasti. Syvää, huojentunutta naurua, joka lähtee palleasta ja pakottaa kumartumaan kaksinkerroin.

Useimmiten jos asioita pystyy katsomaan pienen etäisyyden päästä, niiden viihdearvo on kiistämätön. Harva asia on yhtä perusteellisen huvittava kuin murheellinen, turhautunut, itsekäs ihmismieli velloen omassa surkeudessaan.

Siispä korvat tanskaa kohden, koska nämä tyypit tietävät tasan tarkkaan miten ottaa iisisti!

You’ve got to cool down, take it easy
You’ve got to cool down, relax, take it easy
Slow down, relax, It’s too late to worry
Slow down
Slow down
take it easy