Mitä psykologi tekee työkseen?
Orléans, France
Orléans, France
Kerroin edellisessä postauksessa, että valitettavasti psykologit eivät lue työkseen ajatuksia. Mitä psykologi sitten tekee?
Psykologitutkijat tuottavat yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa. Esimerkiksi peruskoulun ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmat pohjaavat pitkälti psykologisiin teorioihin ja tutkimukseen oppimisesta, kasvatuksesta, vuorovaikutuksesta ja ihmisen kehityksestä. Tai ainakin toivon ja haluan uskoa, että pohjaavat!! Surullista kyllä, tutkimustieto ei aina jalkaudu käytäntöön esim. liian suuret ryhmäkoot ja luokaton peruskoulu. Psykologiassa tutkitaan myös johtajuutta, markkinointia, myyntiä, kriisityön järkevää organisoimista, psykoterapian vaikuttavia tekijöitä ja tehokkuutta, työhyvinvoinnin kannalta olennaisia tekijöitä, ihmisten liikennekäyttäytymistä, havaitsemista, ajattelua, muistia, ihmisen normaalin kehityksen edellytyksiä ja riskitekijöitä, neuropsykologiseen kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä kehitetään uusia hoitomuotoja mielenterveyden pulmiin, ja vaikka mitä muuta…
Koulupsykologit arvioivat oppimisvaikeuksia ja antavat suosituksia tarvittaviin tukitoimiin, jotta pikku Matti ja Maija saavat peruskoulutaipaleensa kunnialla pakettiin, ja jotta heidän osaamisensa ja tuen tarpeensa tulevat ajoissa näkyviin.
Neuvolapsykologit tukevat perheitä varhaisessa vuorovaikutuksessa. He ohjeistavat vanhempia ja perheitä sujuvampaan ja vastavuoroisempaan kanssakäymiseen sekä vastaamaan toistensa tarpeisiin, mikä ehkäisee perheenjäsenten myöhempiä mielenterveyden ongelmia. He tukevat vanhemmuuden haasteissa ja osaavat neuvoa, mitä tehdä, jos tekisi mieli lyödä omaa lastaan tai jos vanhempi sairastuu raskauden jälkeiseen masennukseen.
Työterveyden psykologit pitävät meidät ahkerat työmyyrät tuottavina yhteiskunnan jäseninä. He auttavat palauttamaan työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemuksen, sekä voivat avittaa työpaikkojen konfliktien ratkaisuissa. Työterveyspsykologilta saa myös helppiä mm. masennukseen ja ahdistukseen.
Konsultit ja yritysten ja organisaatioiden parissa työskentelevät psykologit tekevät soveltuvuusarvioita eli auttavat yrityksiä löytämään sopivia työntekijöitä, valmentavat johtajia, auttavat toteuttamaan organisaatiomuutoksia, sekä teettävät työhyvinvointi- tai tuottavuustutkimuksia yrityksille tai voivat olla mukana tuotekehittelyprosessissa.
Sairaalapsykologit voivat toimia osastoilla tutkivassa tai hoitavassa yksikössä monenlaisten mielenterveysongelmien parissa. Tutkivassa yksikössä selvitetään avuntarve ja ohjataan sopivaan hoitavaan yksikköön.
Oikeus- ja kriminaalipsykologit tutkivat ja selvittävät mm. poliisin ja oikeusistuimen pyynnöstä lasten hyväksikäyttöepäilyjä ja muita riita-asioita.
Psykologeilla on myös vahva psykometrinen eli tilastotieteellinen osaaminen. Tilastovalmiudet antavat edellytykset tutkimuksen tekoon, tieteellisen kirjallisuuden arvioimiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen. Psykologikoulutus antaa hyvät eväät tutkimustiedon, yhteiskunnallisen päätöksenteon ja yleisen keskustelun argumenttien arvioimiseen. Summasummarum, metodiosaaminen ja tieteellisen ajattelutavan omaksuminen antavat valmiudet ärsyttävään pätemiseen vähän joka saralla!
Urheilupsykologit valmentavat ja motivoivat urheilijoita ja tavallisia liikkujia. He soveltavat työssään psykologista tietoa mm. motivaatiosta, elämäntapamuutoksista, oppimisesta, tunteiden säätelystä, tarkkaavuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta.
Neuropsykologit tutkivat ja kuntouttavat mm. aivovammoja. Heidän (ja muun moniammatillisen tiimin) työpanoksensa perusteella suunnitellaan millaisella tuella potilas pärjää arjessa, millaisia kuntouttavia tehtäviä hän saa, ja tarvittaessa he osaavat ohjata potilaan esim. psykoterapiaan, jos tutkimuksessa ilmenee sille tarvetta.
Psykologit voivat myös organisoida ja tehdä kriisityötä Suomessa sekä ulkomailla. Kriisityöhön kuuluvat mm. ennaltaehkäisevä toiminta, debriefing eli jälkipuinti ja hoito. Traumaattiset kriisit voivat koskea akuutisti yksilöä, laajemmin yhteisöjä tai koko yhteiskuntaa (esim. tsunami, kouluampumiset, väkivallan teon kohteeksi joutuminen jne.).
Psykoterapeutti on oma erillinen koulutuksensa, johon voi psykologien lisäksi hakeutua myös muiden alojen ammattilaisia kuten lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Psykoterapiasuuntauksia on useita ja työskentelytapoja on monia. Usein psykoterapiaan hakeudutaan tai päädytään hieman vakavampien ja/tai pitkäkestoisten merkittävästi toimintakykyä haittaavien mielenterveyden pulmien kuten keskivaikean masennuksen tai ahdistuksen, traumaattisten kokemusten, itsetuhoisuuden, syömishäiriöiden, fobioiden jne. vuoksi. Psykoterapia saattaa kestää muutamasta käyntikerrasta aina useampaan vuoteen tarpeen ja tavoitteen mukaan. Psykoterapia on siis tavoitteellista hoidollista työskentelyä, jonka menetelmiä voivat olla ihan perinteinen keskustelu, erilaiset harjoitteet ja tehtävät, sosiaalisten tai muiden hankalien tilanteiden käytännön harjoittelu, hypnoosi, musiikki, valokuvat tai muu taiteen muoto jne. Usein psykoterapiassa yhdistellään erilaisia kullekin asiakkaalle ja terapeutille sopivia työskentelytapoja.
Orléans, France
Tässä oli nyt tällainen pintariipaisu siitä, minne psykologit yleisimmin sijoittuvat työelämässä, siitä, mitä hyötyä meistä on yhteiskunnalle ja mitä psykologit käytännössä tekevät. Unohdin listalta varmasti jonkun psykan alan, ja listalta uupuu noin tuhat mahdollista sovellusalaa, mutta eletään sen kanssa. Psykologien työ- ja osaamiskenttä on varsin laaja, joten kukaan psykologi ei luonnollisesti hallitse kaikkea yllämainittua päällään seisoen. Suomessa psykan opintoihin ei kuulu erillistä erikoistumista tiettyyn psykologian alaan, mutta omia opintojaan voi aika pitkälle suunnata kiinnostuksen kohteittensa mukaan. Peruspsykologikoulutuksen jälkeen (5,5 vuotta) on mahdollista hakea erikoistumiskoulutukseen tai psykoterapeuttikoulutukseen.
Oletko sinä käyttänyt jotakin yllämainituista psykologipalveluista? Millaisia kokemuksia? Kiehtooko joku psykan aloista erityisesti?
Itsellä on vähän huono tapa innostua kaikesta, ja en usko jämähtäväni vain tietylle psykologian saralle loppuelämäkseni. Aika moni ylläolevista vaihtoehdoista siis kiinnostaa, mutta onneksi ei tarvitse vielä (jos koskaan) tietää, mikä minusta tulee isona. Tällä hetkellä kiinnostavaa on mm. hypettää tämän blogin kautta psykologiaa, kertoa teille tutkimustietoon ja hyviin käytänteisiin perustuvia itsehoitoniksejä, madaltaa kynnystä hakea apua, lisätä tietoutta mielenterveyteen liittyvistä asioista, sekä tuottaa teille oivalluksia ja tietoa, jotka helpottavat vuorovaikutusta ja lisäävät itsetuntemusta. Aikamoisia tavoitteita, mutta toivottavasti onnistun ainakin jossain määrin!
Bisous, Niina
Lue myös / Read also:
Hedelmäinen aamiaiskulho (vegaani, gluteeniton) / Fruity brekkie bowl (vegan, gluten-free)
Miten perustaa oma blogi? – How to start your own blog?
unepetitelife@gmail.com | Facebook | Instagram @unepetitelife