Thaimaan matkapäiväkirja osa 2: Full Moon Party
Terkkuja taas Thaimaasta! Tämä on ollut kyllä kaikkien aikojen reissu, josta on kertynyt draaman kaarta ainakin Netflix-sarjan verran. Tässä postauksessa tiivistän Bangkokin viimeisten päivien tunnelmat ja ensimmäiset kolme päivää Koh Phanganin kuuluisalla bilesaarella. IN ENGLISH BELOW!
Yleistä: Olen positiivisesti yllättynyt, että ollaan pysytty terveinä pieniä haavereita lukuun ottamatta (skrollaa alas). On niin kuuma, että suihkussa saa käydä koko ajan. Pad Thaita on tullut syötyä hieman liikaa (=Ainoa mihin on varaa). Kasvissyönti onnistuu helposti, mutta täysvegaanius on vaikeampaa. Kumpikaan ei ole kärähtänyt auringossa! Mulla on tällä hetkellä Isotretinoin-kuuri, joka altistaa auringossa palamiselle, ja kuumottelin etukäteen, kuinka selviän. Ratkaisin ongelman verhoutumalla päiväsaikaan pitkähihaisiin, koska inhoan aurinkorasvan tahmeutta.
Grande Palace, Bangkok.
Päivät 4-6: Bangkok
Viimeiset päivät Bangkokissa eivät olleet sen tuottoisampia nähtävyyksien suhteen kuin edellisetkään. Aikamme kului kuitenkin rattoisasti hostellin uima-altaalla ja uusien tuttavuuksien kanssa hengaillen. Lisäksi Khao San Road tarjosi hyvät puitteet biletykselle. Näimme sentään Grande Palace temppelit (toinen kerta toden sanoi, ekalla kerralla saavuimme paikalle juuri ennen sulkemisaikaa).
Grande Palace, Bangkok.
7. päivä: Saapuminen Koh Phanganiin
Maanantaina suuntasimme Koh Phanganiin, joka on kuuluisa täydenkuun bileistä eli Full Moon partyista. Vietimme siellä seuraavat kuusi päivää. Lento-, lautta- ja bussimatkojen aikana asioiden hoitaminen ja tavaroiden työntely jäi enimmäkseen minun kontolleni, sillä Jenna kärsi tuskallisesta kankkusesta.
Saavuimme Koh Phanganiin illansuussa. Meidän bungalow tiivistettynä: Kakka haisee ja Antti Tuisku soi! Muuten majoituspaikkamme oli tosi kiva, ihan rannan tuntumassa ja hyvällä sijainnilla, mutta vessa haisee, vaikka sitä ei olisi käyttänyt kukaan tuntikausiin.
View from our bungalows.
8. päivä: Kuumottava vaellus viidakossa
Ihan ensimmäinen kunnon aktiviteetti Koh Phanganilla oli parin tunnin puskavaellus läheiselle rannalle. Haluttiin hieman tuulettua Bangkokin saasteista ja tehdä välillä jotain urheilullista. Ensimmäinen haaste oli se, ettei meinattu löytää reitin alkua, sillä se oli merkattu huonosti turistikarttaan. Kyselimme paikallisilta, mutta kaikki sanoivat, että kyseiselle rannalle on täysin mahdotonta kävellä. Kukaan ei suostunut kunnolla ohjeistamaan meitä. Saimme kuulla, että mitään tietä ei ole olemassa tai että sinne kestää neljä tuntia kävellä.
Emme kuitenkaan suostuneet uskomaan kieltoja, sillä reitti oli merkattu karttaan, ja olimme lukeneet Trip Advisorista, että kyseinen vaellus on mahdollista toteuttaa. Pitkän etsinnän jälkeen löysimme kuin löysimmekin aloituskohdan, ja lähdimme kapuamaan jyrkkää ylämäkeä. Rämmimme pusikossa peläten trooppisia ötököitä ja ties mitä, mikä oli molemmista epämiellyttävää. Lähdimme alun perin liikkeelle aika myöhään, ja siksi päädyimme juoksemaan viidakossa hyönteisten ja pimeän tulon pelossa. Emme todellakaan halunneet jäädä viidakkoon auringon laskettua (ihan supervaarallista). Suoriuduimme lopulta kahden tunnin vaelluksesta tunnissa, ja olimme varsin tyytyväisiä itseemme. Takaisin tulimme vesitaksilla, jonka kyydissä oleminen tuntui vähintään yhtä vaaralliselta kuin edeltävä viidakkoseikkailu.
View point in Koh Phangan.
Coconut after trekking in the jungle.
9. päivä. Full Moon Party -päivä!!!
Aamusta pyykättiin ja hengailtiin terassilla kuunnellen Antti Tuiskun iki-ihanaa Hanuri-biisiä.
Mietimme etukäteen, olemmeko liian vanhoja Full Moon partyihin, mutta havaitsimme paikan päällä, että emme tule olemaan liian vanhoja vielä moneen vuoteen. Koh Phangania kansoittivat ikäistemme bile-eläinten lisäksi elämäntapateinit eli 40-50-vuotiaat ikinuoret, jotka jorailivat aamun koittoon saakka. Bileet olivat molempien mielestä mahtavat, meno oli hullua, ja erilaista verrattuna siihen, mihin normaalisti on totuttu. Saari oli bileiden aikaan aivan täynnä, ja vain pari päivää juhlien jälkeen lähes autio.
Kaikki ei mennyt kuitenkaan ihan odotetusti. Jennalle sattui ja tapahtui. Iltapäivällä hän havaitsi jalan ihon sisällä punkin tai jonkun muun mustan otuksen, ja päätti kauhuissaan lähteä poistattamaan sitä läheiselle klinikalle. Klinikan toiminta oli täysin 0/5 ja hygieniaolot kovin kyseenalaiset. Klinikan hoitaja päätyi nappaamaan punkista (?) kiinni pihdeillä ja sahaamaan ihon auki veitsellä. Jalka pulppusi verta Jennan osoittaessa kännykän taskulampulla lisää valoa ”hoitajalle”. Operaation päätyttyä kaadettiin ihoon kolmea eri ainetta, joista yksi sai ihon poreilemaan. Toivottavasti tämä oli merkki kunnon desinfioinnista. Illalla paniikissa sitten soiteltiin Suomeen HIV-tukikeskukseen ja kyseltiin mahdollisuutta kaikkien parantumattomien tautien saannista. Onneksi Suomesta käsin osattiin rauhoitella.
Punkkiepisodin takia pääsimme täydenkuun bileisiin vasta puolenyön aikaan, mutta ei se mitään ja eikä siinä vielä kaikki. Full Moon bileissä Jennalta viillettiin veitsellä laukun pohja auki, mutta koska havaitsimme sen nopeasti, mitään ei ehditty viedä. Mäkään en tällä kertaa ollut sen onnekkaampi, vaan joku taitava veikkonen sai näppärästi avattua laukkuni ja juostua pikavauhtia pois lompakon kanssa. Lompakko jäi sille tielleen, onneksi menetin vain vähän käteistä.
Meillä ei ollut kaikista sattumuksista huolimatta yhtään turvattomampi olo kuin tavallisissa bileissä tai festareilla, huumeita ei tarjottu eikä tullut ns. feikkipoliiseja vastaan. Sekaisia ja kännisiä ihmisiä kyllä. Vinkki: Ei kannata uida, vaikka se kivalta ajatukselta kuuman kosteassa ilmastossa tuntuisikin, koska meri toimii bileiden aikana sekä vessana, että roskiksena. Toinen vinkki: Pysy kaukana tulilimbosta! Nähtiin niin monen jalkojen, pään ja käsien palavan. Voin vaan kuvitella kuinka nopeasti hiukset leimahtavat ilmiliekkeihin. Kolmas vinkki: Ota mahdollisimman vähän mitään arvokasta mukaan, ja vain sen verran käteistä kuin tarvitset.
Full Moonien selkeästi paras hetki oli auringon nousu kello seitsemän maissa aamulla. Kannattaa ehdottomasti viipyä siihen saakka. Oli maaginen fiilis tanssia rannalla auringon noustessa ja meren kimaltaessa.
Huomattiin, että Koh Phanganissa ainakin Full Moonien aikaan hintataso on melkein tuplat Bangkokiin verrattuna. Lopuksi vielä kivoja baareja Koh Phanganilla: Esco Bar, Amsterdam, Sun Set hotellin allas ja ravintola, sekä Sky Bar. Kaikissa em. mestoissa emme ehtineet itse käydä, mutta kuulimme niistä sen verran hehkutusta, että vinkkaan ne nyt silti tähän.
Our beach<3
Oletko kokenut Full Moon Partyt tai vastaavat?
Bisous, Niina
P.S. Lue Thaimaan matkapäiväkirja osa 1 täältä! Ja jatkoa seuraa!
P.P.S. Lue Jennan versio tapahtumista ja sneak peakia tulevista päivistä Jennan blogista!
// Full moon party in Koh Phangan, Thailand was the craziest and weirdest party ever. Recommended still, we had so much fun! I got robbed (cash only) and someone tried to rob my friend also cause they cut her bag with a knife.. didn’t manage luckily. Best moment of the party was definitely dancing in the sunrise with my bff!
unepetitelife@gmail.com | FB: Une petite life | IG: @unepetitelife