Ihmissuhdemankeli à la Niina: Miten ilahduttaa omaa rakasta? / Let’s talk about love: How to delight someone?
Viime viikolla kirjoittelin tasapuolisuuden periaatteesta ihmissuhteissa, mainitsin ko. postauksessa kolme kertaa sanan seksi (ja menetin yöuneni sen takia) ja totesin, että kannattaa antaa hiukka enemmän kuin saa ja pyrkiä ilahduttamaan toisia ihmisiä. Kaupan päälle havaitset todennäköisesti omien onnellisuuden ja tyytyväisyyden tunteittesi lisääntyvän. Sen sijaan, jos kaikki lähtee enimmäkseen oman mukavuuden tavoittelusta, saattaa siinä sivussa laiminlyödä muita.
Mutta kukapa meistä haluaisi laiminlyödä rakkaimpiaan, vaan ilahduttaa, eikö? Eli eikun vaan tuumasta toimeen: Bookataas miniloma romanttiseen ah niin juustoiseen Pariisin, tai miten olisi ihana hemmotteluilta tyttöjen kesken, tai ostanpa isälle uuden myskisen partaveden! HOLD ON! Entä, jos kumppanisi mielestä pariisilaiset tarjoilijat ovat ylimielisiä hienostelijoita, jotka droppaavat herkimmänkin illallisen tunnelman töykeällä palvelulla ja rakkauden kaupunki on muutenkin aivan ylihinnoiteltu ja kaupan päälle kumppanisi stressaa, kun joutuu solkottamaan koko loman ajan vieraalla kielellä. Entä, jos kaverijengisi ei digailekaan kasvohoidoista ja manikyyristä vaan wake boarding tai museokierros olisikin se juttu. Entä, jos isäsi saa päänsäryn voimakkaista tuoksuista ja muutenkin pitää enemmän sitruunasta kuin myskistä (ja siitäkin enemmin wc-raikastimessa).
Itselle on ollut kullanarvoista oivaltaa, että kaiken A ja O selvittää toiselta, mikä juuri häntä ilahduttaisi. Omissa ihmissuhteissani olen yllätyksekseni huomannut, että läheskään aina ihmiset eivät riemastu ja ole otettuja samoista asioista kuin minä. Toiselle huolella valmistettu illallinen ja kauniisti katettu pöytä voi olla vuoden kohokohta ja toiselle vaan ihan jees juttu. Hartiahieronta saa toisen sulamaan ja toisen vain kutiamaan. Yksi arvostaa itse tehtyä lahjaa ja toinen luksuslaukkua. Toiselle on tärkeää, että muistat merkkipäivät, lääkärikäynnit ja tenttipäivät onnentoivotuksineen, toisesta kaiken karvaisista kissanristiäisistä tohottaminen ei olisi niin nökönuukaa.
Älä lähde ilahduttamaan kumppaniasi, ystävääsi tai mummiasi ensisijaisesti omista lähtökohdistasi.
Sen sijaan, kysy suoraan: Mikä tekisi sinut iloiseksi? Miten voisin ilahduttaa sinua juuri nyt?
Siinä tapauksessa, jos haluat yllättää mielitiettysi tai ystäväsi tai et kehtaa kysyä häneltä suoraan, salakuuntele, tee sivistynyt arvaus tai vaikka utele kohteesi läheisiltä, mikä olisi toisen mieleen.
Saatat yllättyä siitä, miten hatara käsityksesi toista sykähdyttävistä asioista olikaan. Parhaimmillaan opit uutta itsellesi tärkeästä ihmisestä ja lähennytte entisestään. Bonuksena saatat säästää myös itseltäsi aikaa ja vaivaa: Itse opin muun muassa, että on ihan turhaa loihtia kolmea vegaaniherkkuateriaa per päivä, ja kuvitella, että toinen on onnesta soikeana (koska itsehän olisin). Sillä, jos ruoka kyllä maistuu, muttei aiheuta sen suurempaa kliimaksia makuhermoille, kolme vegebravuuria päivässä menee vähän harakoille. Ja, lupaan, keksin itselleni vaivatta muutakin tekemistä kuin viettää päivä hellan ääressä hikoillen, vaikka kokkailu kivaa tekemistä onkin.
Toivottavasti näistä vinkeistä on iloa, ja kertokaa, jos teillä on jakaa joitakin ideoita tai oivalluksia läheisten ihmissuhteiden syventämisestä!
Tunnustan, että olen nörttimäisen kiinnostunut hyvin arkisestakin vuorovaikutuksesta, sen pikkuriikkisistä nyansseista: eleiden, sanojen ja tekojen merkitysestä vuorovaikutustilanteen kulkuun ja lopputulokseen. Mielessäni on jo pitkään muhinut idea postaussarjasta arjen vuorovaikutustilanteiden ja jokapäiväisten ihmissuhteiden helpottamiseksi ja parantamiseksi. Eilen illalla mulla välähti ja sain loistavan idean uuden juttusarjan nimeksi: Ihmissuhdemankeli.
Fiilailin omaa neronleimaustani, osuvaa, hauskaa, vastaleivottua juttusarjani nimeä. Ihmissuhdemankeli, very nice. Kunnes niin mieleni pahoitin. Hiljalleen tajuntaani luikerteli jostakin id:ni loukoista kaihertava epäilyksen tunne (”id” on Freudin, eli psykologian klassikkohahmon luoma käsite alitajunnasta, ja puhtaasti sellaisenaan très passé, eli vanhentunut käsite). Keksinkö sittenkään tämän loisteliaan nimen ihan itse..? Miksi Ihmissuhdemankeli kalskahti kumman tutulta? Oli pakko kääntyä unikyljeltä ja herätellä luuri lentotilasta.
No shit, Google tiesti kertoa, että NRJ:n Aamupojathan se siinä. Pakko myöntää, että pojilla oli homma hallussa nelisen vuotta sitten. Neljä vuotta on pitkä aika tieteessä ja ihmiskunnan historiassa (tai niinhän sitä mielellään uskoisi). Psykologian metodiopinnot* kunniakkain arvosanoin läpäisseenä koen, että omaan täydet valmiudet uudistaa, kehittää ja omia itselleni neljän vuoden takaisen NRJ:n Aamupoikien luoman menetelmän ei Ihmissuhdemankeli-nimisen radiolähetyksen, jossa he ansiokkaasti puivat mitä kompleksisempia homo sapiens –lajin edustajien vuorovaikutteiseen kanssakäymiseen liittyviä ongelmia.
Joten olkaa niin hyvät: Tässä teille täysin uudistettu, N:nen vuoden* psykologian opiskelijan validoima*, reliaabeleista reliaabelein* ja tuleva kansainvälisesti käytetty kestosuosikkimenetelmä: Ihmissuhdemankeli-Revised eli tutummin Ihmissuhdemankeli-R tai Ihmissuhdemankeli à la Niina (Niina Maria V., 2017). Ilmestyy noin kerran viikossa.
Peace & Love!
Bisous, Niina
Facebook // Instagram @unepetitelife // Blogit.fi // Bloglovin’ // unepetitelife@gmail.com
*P.S. Sori psyka-/tutkimusläpästä! Tässä vähän termien ja inside-juttujen selvennystä:
Psykologian metodiopinnot sisältävät julmetusti tilastotiedettä, minkä tarkoituksena on koulia meistä kriittisiä kansalaisia, ammattitaitoisia psykologeja ja piinkovia tieteentekijöitä.
N:nen vuoden opiskelija tarkoittaa opiskelijaa, joka ylittää suositellun tutkinnon suorittamisajan. Psykologiassa opintojen suositeltava suoritusaika on 5,5 vuotta ja maksimiaika on 7,5 vuotta. Itse opiskelen monien kohtalotoverieni kanssa jo kuudetta vuotta nauttien jok’ikisesta ”ylimääräisestä” opiskeluvuodesta täysin siemauksin.
Validiteetti = Mittaako mittari haluttua ilmiötä aidosti? Eli Ihmissuhdemankeli-R:n sovellettuna validiteetti tarkoittaisi sitä, että auttaako Ihmissuhdemankeli à la Niina –juttusarjan lukeminen todella helpottamaan ja parantamaan teidän lukijoiden arkisia vuorovaikutustilanteita.
Reliabiliteetti = Mittarin tarkkuus, signal-noise-ratio. Eli tässä tapauksessa, kuinka vedenpitävästi voidaan sanoa, paranevatko sinun vuorovaikutustaitosi ja –suhteesi juuri Ihmissuhdemankelini ansiosta vai onko olemassa jokin väliin tuleva ”virhemuuttuja”, jota en voi kontrolloida esim. juttusarjani lukemisen lisäksi alatkin kuunnella podcasteina Aamupoikien so last season juttuja ja itseasiassa ne auttavat sinua kommunikoimaan paremmin läheistesi kanssa eikä minun höpinäni.
***
Lue myös / Read also:
Anna enemmän kuin saat ja seksivau! / Give more than you get
Aikuisten ystäväkirja / Adult’s Friendship book
***
Let’s talk about love: How to delight someone?
Hi peeps<3!
This is the second post in my new series of posts called: Let’s talk about love, enjoy! In my latest post, I recommended you to be available for your loved ones and do small things that make another person happy to deepen and improve your relationships.
But can you really know what makes another person happy, if you don’t ask? I say, no, you can’t. Ask, and get surprised: What would make you happy? How could I delight you right now?
Bisous & love,
Niina
Facebook // Instagram @unepetitelife // Blogit.fi // Bloglovin’ // unepetitelife@gmail.com
Kuva / Photo: Johannes Yrjö