Anna anteeksi

 

 

Joogatunti alkaa. Keskityn hengitykseen. Ihmeellinen syvä liikutus valtaa mieleni. Suljettujen silmäluomien takana polttelee. Mitä, mua itkettää?

Joogaohjaaja painottaa, että tämä harjoitus ei ole suoritus, päästäkää irti murheista, taakoista, olkaa vaan, antakaa itsenne olla, ilman mitään vaateita. Ohjaaja varottaa, että mieleen saattaa eksyä ajatus, että enhän minä ole niin tärkeä, että itselle kannattaisi pyhittää tämä hetki.

Joogaohjaajan sanojen päätteeksi päässäni kaikuu vain yksi sana: ANTEEKSI.

Anteeksi, anteeksi itselleni. Anteeksi etten ole pysähtynyt, rauhoittunut, kuunnellut kehoa, mieltäni pitkään aikaan.

Viime keväänä ja nyt kesällä olen meditoinut tai tehnyt rentoutusharjoituksia ainoastaan päämääränä nukahtaa. En ole nipistänyt kuin satunnaisesti muutaman hengenvedon mittaisen hetken, jos sitäkään, aidolle levähtämiselle. Aikaa, jona olen antanut itseni vain olla, ilman mitään tavoitetta, päämäärää, suorittamista, ei ole ollut. Minuutti päivässäkin tuntui liialta. Vältin monestakin syystä olemasta liian läsnä itselleni. Aloin hotkia ruokaa, multitaskaamaan, nappikuulokkeissa piti aina soida musiikki. Ettei vain tulisi liian tyhjiä ja hiljaisia hetkiä. Kesälomalla ehdin sitten. Ihan vaan olla.

Keho ja mieli ovat herkkiä. Kroppa ja pääkoppa eivät jaksa loputtomiin huojua äärirajoilla.  

Onneksi moni myös itsestä riippumaton asia on loksahtanut takaisin kohdilleen. Uutta ymmärrystä, hyväksymistä, anteeksiantoa itselle ja muille on tullut kehiin. Kaikki ei enää näytäkään kaatuvan päälle.

Nyt on aikaa hengittää, jos vain muistaisi. Huomaan, että en ole korvaamaton, ja se on hyvä.

Joogatunnin aikana liikutuksen aalto hyökyy päälle vielä moneen kertaan. Monta asiaa on täytynyt työntää syrjään, jotta jaksaa. Mutta nyt on tärkeää muistaa, että suru ei tapa, antaa sen tulla vaikka pieninä annoksina (mutta ei iltaisin) ja joskus se muuttuu haikeudeksi, lämmöntäyteisiksi muistoiksi.

Anteeksi. Ja kiitos, sillä menetysten ja luopumisen myötä kirkastui taas vähän lisää, mitkä asiat ja ketkä ihmiset ovat erityisen tärkeitä elämässäni.

 

Rakkautta & iloa, pidetään huolta toisistamme<3!

Bisous, Niina

 

P.S. Tämä tavallista liikuttavampi joogatunti pidettiin ISHTA Yoga Pop Up Studion avajaisissa Lauttasaaren Kulttuurikeskus Säpinässä, jossa pyörähdettiin Tarun kanssa :)