Bloggaaminen hyvinvoinnin ja flow:n lähteenä / Blogging, my source of well-being and flow

Tässä postauksessa kerron, miten bloggaaminen on parantanut omaa hyvinvointiani ja rikastuttanut elämääni sekä autan sinua löytämään oman flow-tekemisesi.

img (9 of 10).jpg

img (27 of 36).jpg

img (28 of 36).jpg

Aamuni, päiväni ja iltani (ja toisinaan myös yöni) ovat täynnä innostuneisuuden tunteita ja uusia ideoita. Odotan malttamattomasti jokaista työkiireiden, opiskeluiden ja sosiaalisen elämäni suomaa armon hetkeä, jona pääsen näppiksen ääreen kirjaamaan ylös murto-osan mielenpäällä kirmaavista postausaiheista. Viimeksi lapsuudessa ja ehkä vaihto-opiskeluvuotenani ollut elämäntilanne, jolloin on tuntunut sietämättömän tylsältä ja tolkuttoman pitkältä ajalta hukata yhdeksän tuntia nukkuen. Katson kelloa illalla ja olen, että äh, vielä 8,5 tuntia siihen, että pääsen taas bloggaamaan. Ja älkää käsittäkö väärin, olen pääosin todella tyytyväinen ja kiitollinen ihan koko tähänastisesta elämästäni, mulla on ollut kivaa ennen bloggaamista ja myös lapsuuden jälkeen, uskokaa pois, mutta tällaista jatkuvaa innostusta ja positiivista malttamattomuutta en ole kokenut hetkeen.

Kirjoittaessani saan käyttää mielin määrin kummallisia, luovia ja vanhahtavia ilmaisuja, joita tavallisesti viljelen puheessani vain harvoille ja valituille välttääkseni sosiaalisesti akward-tilanteita. Saan kiksit siitä, jos löydän tavanomaisen ja kliseisen ilmaisun tai sanan tilalle jonkin osuvan korvikkeen. Joskus pysähdyn tekstini äärelle ja mietin kolme tapaa, joilla voisin sanoa kyseessä olevan asian toisin ja valitsen niistä nasevimman. Kokeile!

Englanninkielen kirjoitusasuni on parantunut. Tai näin ainakin uskollinen editorini väittää ;). Jos ei muuta, niin enkuksi kirjoittaminen tuntuu paljon vaivattomammalta kuin ennen. Tosin viime aikoina panostukseni postauksien kääntämiseksi englanniksi on hieman haalistunut, sillä aikaahan käännöstyö vie eikä se ole varsinaisesti suurimpia intohimojani.

Bloggaamisen myötä olen saanut uusia kavereita tai verestänyt vanhoja ihmissuhteita, minkä mahdollisuutta en tullut lainkaan ajatelleeksi etukäteen. On hauskaa, että kirjoittamisen / bloggaamisen ei tarvitse olla koko ajan yksinäistä käpistelyä: Treffasin hiljattain ihanan bloggaajan Taru Marin, joka on vanha tuttuni jo teinivuosilta. Vietimme kivan Helsinki-päivän ja kunnon bloggaajien tavoin tietysti räpsimme kuvia, joita tässä postauksessa pääsettekin ihastelemaan. Lisäksi päädyin tekemään blogiyhteistyötä myöskin ihanan lapsuudentuttuni Lotan kanssa (tsekkaa lanseeraamamme ihonhoitotuotteiden arvonta ja postaus tästä!). Pahoittelut ”ihana” sanan hokemisesta. Tuntuu, että hellittelynimien kohdalla suomen kieli joskus vähän tyssää. Lisäksi on ollut hauskaa saada kommentteja, sekä kehittämisideoita että kehumista, omasta kirjoittelusta. Jokainen kasvotusten, täällä blogissa tai Facebookissa annettu kommentti, tykkäys, whatevs, on merkannut paljon<3. Lisäksi koen, että teidän palautteen perusteella olen kehittynyt kirjoittajana, eli suuri kiitos!!

img (31 of 36).jpg

img (33 of 36).jpg

Koen kirjoittamisen taikaa eli tieteellisemmin käsitteellistettynä pääsen syvään flow-tilaan eli optimaaliseen tilaan tai virtauskokemukseen. Flow-tilassa ihminen paneutuu täysillä tavoitteelliseen tekemiseen (esim. blogin kirjoittamiseen), sulkien kaiken muun pois tietoisuudestaan (blogatessani en kuule enkä näe, saatan kyllä vastata, jos joku kysyy jotakin, mutta korostan olevani täysin syyntakeeton). Psykologi Mihály Csíkszentmihály on virtauskokemuksen tutkimuksen pioneeri ja hänen toteaa tutkimuksiensa perusteella ihmisen olevan onnellisimmillaan juuri flow-hetkien aikana.

Viime kesänä havahduin siihen, että olin fiksoitunut tekemään kaikkea hyödyllistä ja tärkeää, suorittamaan. Elämääni ei kuulunut juurikaa ”turhia” tai järjettömiä, mutta iloa tuottavia asioita. Päätin, että niitä pitää löytää. Kokeilin kuljettaa mukanani muistivihkoa, jonne tulikin rustattua runo, jos toinenkin, harjoittelin valokuvamallina oloa, opettelin ukulelen soiton alkeet, hankin järjestelmäkameran, availin ääntäni yhteislaulutapahtumissa, marssin cat walkilla ekomuotinäytöksessä, ja perustin hetken mielijohteesta blogin. Olen näiden blogikuukausien myötä tullut yhä tietoisemmaksi siitä, että kirjottaminen on asia, josta nautin suunnattomasti ja jolle haluan raivata enemmän aikaa elämässäni. Kaikki muutkin edellä luetellut kokeiluuni kuuluneet asiat kolahtivat eri asteisesti, ja aika näyttää mihin niistä hurahdan seuraavaksi. Niin, ja bloggaaminen yhdistää aika kivasti useita em. kiinnostukseni kohteita.

Tästä päästään vielä hifistelemään pienellä psykologisella faktapläjäyksellä, eli palataakseni flow-käsitteeseen: Flow-toiminnot ovat toimintoja, joiden päätarkoitus on tuottaa iloa. Bloggaaminen on siis minun flow-toimintoni. Mikä on sinun? Jos et tiedä vielä, ota selville! Nämä kahdeksan Csíkszentmihályin määrittelemää osatekijää auttavat sinua tunnistamaan aidon virtauskokemuksen:

1.      Tehtävällä on selvät päämäärät.

2.      Yksilön keskittyminen on täydellistä.

3.      Oman minän arviointi vähenee.

4.      Ajantaju katoaa.

5.      Tehtävän etenemisestä saa välitöntä palautetta.

6.      Yksilön kyvyt ja tehtävän vaativuus ovat tasapainossa (tehtävä ei ole liian helppo eikä liian vaikea).

7.      Yksilö tuntee pystyvänsä kontrolloimaan tilannetta.

8.      Tehtävä on itsessään palkitseva.

Lisäksi häiriötön ympäristö edistää flow-kokemusta. Varmista siis, ettei tekemiseesi tule turhia keskeytyksiä, jotka voivat katkaista flown. Ja muista: Flow-tilaan ei välttämättä pääse helposti ja nopeasti. Olen kuullut, että syvään keskittymiseen / flow:n pääsemiseen voi kestää jopa 45 minuuttia, eli kärsivällisyyttä! Tämä varmaan riippuu myös omista taipumuksista. Lukutoukkana imeydyn kirjojen maailmaan ja tilaan, jossa en näe enkä kuule, jo luettuani opuksen ensimmäiset rivit, mutta esimerkiksi lenkkipolulla flow:n pääseminen vie minulta hieman pidemmän ajan tai ei onnistu lainkaan.

Kaiken yllämainitun lisäksi olen saanut bloggaamisesta rohkeutta, uskallusta ja jopa ”vertaistukea”. Ihme kyllä, ne tykätyimmät ja luetuimmat postaukseni ovat olleet juuri niitä, joita on syystä tai toisesta kauhistuttanut tai nolostuttanut julkaista, joiden takia olen nukkunut yöni katkonaisesti sekä häiriköinyt äitiäni ja poikaystävääni pyytämällä heitä lukemaan ja kommentoimaan kriittisesti tuotostani. Johtopäätökseni tästä ovat, että kannattaa laittaa itsensä likoon, koetella oman mukavuusalueensa rajoja eikä pelätä liiaksi omia kipupisteitään tai haavoittuvuuttaan. Ja pitää kuitenkin järki päässä (ja esim. luetuttaa omat ”villimmät” kirjoitelmat ensin jollakin kylmäpäisemmällä henkilöllä, kuten omalla äidillä tai kumppanilla ;)).

 

Optimaalista torstaita!

Bisous, Niina

Facebook // Instagram @unepetitelife // Blogit.fi // Bloglovin’ // niinamariavblog@gmail.com

 

Lähteet:

Oma pääkoppani, psykologian opintoni ja nämä Wikipedia-artikkelit (ks. are flowsta suomeksi ja kattavampi are flowsta englanniksi). Noloa antaa Wikipedia-lähteitä, mutta joissakin tapauksissa Wikipedia on hyvin luotettava ja riittävä lähde. Jos lähtisin tekemään katsausta flow:sta, tutustuisin tietysti alkuperäisiin tutkimuksiin aiheesta, enkä luottaisi surutta oppikirjatietoon tai Wikipediaan (vaikka kummankin tieto olisikin suurilta osin ihan kuranttia). Flow on psykologian peruskäsitteistöä, ja näkisin, että tämän postauksen viitteiksi  em. lähteet riittänevät hyvin.

***

Lue nolostuttavimmat, mutta suosituimmat postaukseni / Read my most embarassing but the most popular posts:

Anna enemmän kuin saat ja seksivau!

Aikuisten ystäväkirja / Adult’s Friendship book

Valokuvaterapiaa, osa 3: Valokuvamallina olemisen sietämätön kiusallisuus / Phototherapy, part 3: Modelling

Testissä vegaanisia ihonhoitotuotteita ja ARVONTA! / Testing vegan skin care products

2016, kiitos. 2017, tervetuloa. / 2016, thank you. 2017, welcome.

Valokuvaterapiaa vai Narkissos-syndrooma? / Therapeutic Photography or Narcissus syndrome?

Unelmoi isommin / Dare to dream bigger!

Mikä ihmeen “Ninnun niksit”? Ja miksi? – What is Ninnun niksit? And why?

***

Blogging, well-being and flow

 

How blogging has improved my well-being and quality of life? What is flow?

Since, I started blogging, I woke up every morning up full of energy and new ideas for my blog posts.

I enjoy using more creative language when I’m writing. Especially, compared to my master thesis pure scientific style ;).

Believe it or not, my written English has improved. Or my editor says so. At least, I found it so much easier to write in English than before I started blogging in English.

I’ve met amazing people via blogging, for instance Taru Mari (in the photos) and Lotta with whom we decided also to collaborate (check out this post).

I get the mental state of flow while blogging. I don’t hear or see anything else. I’m just fully focusing what I’m writing and that gives me whole lots of satisfaction and happiness. If you’re more interested in flow, google Mihály Csíkszentmihályi and his psychological research and theory of flow or check out this article.

How to recognize and reach the flow? Here’s some guidelines and definitions:

1. Intense and focused concentration on the present moment

2. Merging of action and awareness

3. A loss of reflective self-consciousness

4. A sense of personal control or agency over the situation or activity

5. A distortion of temporal experience, one’s subjective experience of time is altered

6. Experience of the activity as intrinsically rewarding, also referred to as autotelic experience

 

In addition, blogging and writing has given me courage and peer support. My most liked and most read posts have mostly been the ones that I’ve felt (for one reason or another) embarrassed and afraid to publish.  

 

I wish you optimal Thursday!

Bisous, Niina

References: My head, studies and this Wikipedia article.

Facebook // Instagram @unepetitelife // Blogit.fi // Bloglovin’ // niinamariavblog@gmail.com

 

Kuvat / Photos: Taru Mari

Suhteet Oma elämä Mieli Syvällistä

Anna enemmän kuin saat ja seksivau!

“If you love someone but rarely make yourself available to him or her, that is not true love.”

“If you love someone but rarely make yourself available to him or her, that is not true love.”
― Thich Nhat Hanh

Eli jos rakastat jotakuta, mutta olet hyvin harvoin hänen saatavillaan, kyse ei ole aidosta rakkaudesta.

Kodin Kuvalehdessä oli taannoin hirmuhyvä juttu aiheesta ”älä pihtaa” (en löydä alkuperäistä juttua millään, linkkaa jos osuu silmään!). Jutussa pihtaamisella viitattiin rakkaudenosoituksien ja seksin lisäksi ylipäätään toiselle hyvää mieltä tuottaviin asioihin. Keskityn tällä kertaa niihin ylipäätään kivoihin hyvänmielen juttuihin (ai höh ei seksiin! Mutta seksi mainittu tässä blogissa, nyt jo kolme kertaa, iik!), joita voi soveltaa parisuhteen lisäksi kaikkiin muihinkin ihmissuhteisiin.

Thich Nhat Hanhnin sitaaatti ja kyseinen Kodin Kuvalehden juttu saivat minut sanallistamaan viime aikaisia ihmissuhdepohdintojani. Tässä postauksessa on siis luvassa omien ihmissuhdenäkemysteni tykitystä. Olet tervetullut tallomaan mielipiteeni maanrakoon tai komppaamaan, kommenttiboxissa tavataan ;)!

Olin ennen tasapuolisten ihmissuhteiden kannalla. Mielestäni kaiken piti mennä tasan. Nykyisin vastustan tasapuolisia suhteita yli kaiken. Anna, kun selitän. Jos menin ystävääni vastaan bussipysäkille viimeiset kaksi kertaa, seuraavat kaksi kertaa oli hänen vuoronsa saattaa minut puolimatkaan. Jos poikaystäväni sai minulta hartiahieronnan maanantaina, niin minä sain torstaina. Jos viimeksi juttelimme koko tapaamisen ajan kaverini asioista, niin loukkaannuin, jos seuraavalla kerralla ei ollut minun kuulumisteni vuoro. Ja niin edelleen. Oletin, että minun pitää saada toiselta takaisin samalla mitalla, samassa muodossa ja heti! Ajatteluni myötä minusta tuli pohjattoman vaatelias ja huomasin jatkuvasti puutteita läheisissä ihmissuhteissani.

Nykyään olen sitä mieltä, että ajattelin aivan liian mustavalkoisesti ja jopa kylmästi. Kaiken ei tarvitse mennä tasan. Väitän, että suhteessa kaiken ei kuulu mennä likimainkaan tasan. Eilisen Niina oli Tämän päivän Niinan mielestä aika itsekeskeinen. Ihmissuhteet, parisuhde ovat vastavuoroisia, ja mielestäni on kypsymätöntä ajatella, että kaikki mitataan tikulla ja punnitaan vaa’alla.

Olen havainnut, että ihmissuhteet muuttuvat paljon lämminhenkisimmiksi, kun kantavana ajatuksena on enemmin se, miten voisi ilahduttaa/auttaa/ylittää toisen odotukset kuin se, että taustalla velloo ajatus siitä, mitä minä itse tästä saan ja saankohan mitään takaisin. Pyrinkin antamaan vähän enemmän kuin mitä saan ja kilvoittelemaan pientä vaaleanpunaista akkaa vastaan, joka huutaa pääni sisällä ”mulle mulle” tai ”muistatko, se olit sinä viimeksikin, joka ehdotti tapaamista/teki jalkahieronnan/laittoi ruuan”.

Kokeile: Tee pieniä hyviä tekoja tai huomioi toista ilman, että vaadit vastapalvelusta. Oli se sitten minihartiahieronta, teekupin kiikuttaminen toiselle, kun hän ei millään jaksa nousta sohvalta Netflixin äärestä, toisen aamiaiskulhoon pilkottu banaanin freesimpi puolisko (kun itselle jää se mustuneempi pää), keksit kyllä jotain.

Kokeile: Listaa mielessäsi hyviä tekoja tai sanomisia, joilla mielenpäälläsi oleva henkilö on jo huomioinut sinua tai asettanut sinut etusijalle. Huomaa, ettei sinun tarvitse saada hyviä tekojasi prikulleen siinä muodossa takaisin kuin olet ne itse laittanut liikkeelle.

HUOM: Nämä ohjeet soveltuvat ihmissuhteisiin, jotka ovat aidosti vastavuoroisia, ja joissa kumpikin haluaa pohjimmiltaan toiselle hyvää, mutta suhde on ehkä ajan mittaan verhoutunut itsekkyyteen, välinpitämättömyyteen tai ajattelemattomuuteen. Älä ota tätä kannustuksena marttyyrimäiseen uhrautumiseen, toisen palvelijaksi ryhtymiseen tai huonoon ihmissuhteeseen jämähtämiseen. Pidä puolesi, mutta pidä toisenkin puolta. Pidä huolta, että tarpeesi huomataan, mutta huomioi myös toista. Tasapainoile ja vuorottele omien ja toisen mahdollisesti ristiriitaistenkin tarpeiden/toiveiden täyttämisen välillä.

Jos et ole varma, onko suhde tasapainossa tai terveellä maaperällä, joustatko jo liikaa tai uhraudutko, esitä itsellesi kysymys: Mitä itse ajattelisit, jos kyseessä olisi ystäväsi/tyttäresi/poikasi suhde? Millaisia neuvoja hänelle antaisit?

Lopulta pääni sisäinen pieni vaaleanpunainen akkakin lakkasi rääkymästä, tai ainakin huutelee huomioitaan yhä vaisummin, sillä sekin hoksasi nopeasti, että toisten ilahduttamiseen pyrkiminen lisäsi kummasti tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunteita, myös tai etenkin, minussa itsessäni ;). You win, I win, we both win.

 

Rakkautta!

 

Bisous, Niina

P.S. Pahoittelut klikkiotsikosta. Otsikko vain huusi tulla julkaistavaksi ja nauratti mua.

P.S. Mietit varmaan, onnistunko oikeasti antamaan ihmissuhteissani enemmän kuin saan tai edes sinne päin? No en, ihanat lähimpäni tekevät sen lähestulkoon mahdottomaksi, mutta voittajan tie on jo viitoitettu, ja eksyneet lampaat johdatetaan takaisin.

Facebook // Instagram @unepetitelife // Blogit.fi // Bloglovin’ // niinamariavblog@gmail.com

 

***

Lue myös / Read also:

Aikuisten ystäväkirja / Adult’s Friendship book

Ystävänpäivä / Valentine’s Day

Muutto takaisin äidin helmoihin, lyyrikko irti ja etäsuhde / Moving back to parents, wild lyrics, a long distance relationship

***

 

Be available to another person.

Do often small things that make another person happy.

Bisous, Niina

 

Facebook // Instagram @unepetitelife // Blogit.fi // Bloglovin’ // niinamariavblog@gmail.com

 

 

Kuva / Photo: Johannes Yrjö

Suhteet Rakkaus Seksi Ystävät ja perhe