Viimeinen psykologian luento
Tänään oli yliopistourani viimeinen luento/lähiopetuskerta! Jännää. Enää jäljellä ”vain” gradun viimeistely ja viiden kuukauden mittainen harjoittelu. Sitten olen valmis psykologi. Kuka uskoisi, hehheh.
Tässä postauksessa kerron tämän kevään psykologian opinnoistani, sekä lopussa on tuttuun tapaan pieni ekomuotiosio. Niin, ja toivotan myöhässä paljon onnea ja etenkin mielenrauhaa kaikille psykologian valintakokeeseen 2018 osallistuneille ja tuloksia odotteleville!
Tämän kevään psykologian opintoni:
Mielenterveyden tapausseminaari, aikuiset. Kurssilla osallistutaan kliinisen psykologintutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Eli käytännössä saadaan ”oma” potilas tai asiakas, jonka tutkimus – psykologiset testit ja haastattelut – toteutetaan yhdessä vastaavan psykologin kanssa. Oma tapaus esitellään kurssilla, ja lisäksi seurataan toisten tapausesittelyjä. Kurssi on ollut tähän mennessä kaikista psykologian kursseista käytännönläheisin ja itselle antoisin.
Pro Gradu. Eli tehdään empiirinen tieteellinen tutkimus ja kirjoitetaan siitä raportti. Teen gradua rintasyövästä selvinneiden elämänlaadusta ja elämänhallinnan tunteesta. Tarkoituksena on myös kirjoittaa gradustani artikkeli tieteelliseen julkaisuun (eli lehteen). Artikkeli on ns. ekstraa, eli ei ole pakollista tai läheskään aina mahdollista tehdä gradusta tieteellistä julkaisua. Artikkelia olen pykännyt koko ajan gradun rinnalla. Gradun ja aren tekeminen ovat olleet toisaalta varsinainen via dolorosa, mutta erittäin arvokas ja opettavainen kokemus tieteen tekemisestä. Matkalle on mahtunut monia itkuja ja ahdistuneita ajatuksia, valtavasti välttelykäyttäytymistä, mutta myös onnistumisen ja flown kokemuksia, rutkasti oppimista ja loistavaa graduohjausta. En vaihtaisi pois, vaikka mieluusti saisinkin kummankin valmiiksi än nyy tee nyt! :D
Siinä se, eipä hirveästi muuta ole mahtunut blogin, keikkatöiden, reissujen ja noiden opintojen lomaan. Millaisia opintoja tai töitä sulla on ollut nyt keväällä? Kiinnostaako, mitä opiskelin viime syksynä? Jos joo, niin voin koostaa siitä oman postauksen. Entä tuleeko mieleen jotakin muuta kysyttävää psykologian opinnoista?
Multa on toivottu postausta siitä, miten pääsin opiskelemaan psykaa. Kiinnostaako aihe vielä? Olen jo kirjoittaanut, mikä minusta olisi voinut tulla, jos ei psykologi, sekä siitä, miksi lopulta hain opiskelemaan psykologiaa. Lisäksi olen luvannut kertoa, mille psykologian alalle kuvittelin aluksi, ja mille kuvittelen nykyään, suuntautuvani (työn alla ;)).
Tähän väliin vielä Behind the scenes / Ekomuoti: Postauksen kuvat on otettu Roihuvuoren kirsikkapuistossa. Kiitos kuvista kuuluu taas Moonalle! Kuvan sortsit on ostettu Pariisista monta monituista vuotta sitten, ja pitsipaita joskus varmaan kymmenen vuotta sitten Onlystä (eli vanhoja ehjiä vaatteita kannattaa ainakin joskus säästää ;)). Helmet on saatu lahjaksi, ja ballerinat ovat peruja sukulaiselta. Taisi tulla täydet 4/4 ekomuotipisteet!
Loppukevättä kohti olen pohtinut paljon (ammatillista) identiteettiäni, ja tulevaa elämänmuutosta. Opiskelijaelämä alkaa olla auttamatta ohi. Tai ainakin toistaiseksi. Onko sulla jokin elämänmuutos meneillään tai tulossa? Millainen?
Bisous, Niina
P.S. Jos tykkäsit tästä postauksesta, nämäkin postaukset saattavat kiinnostaa:
Terapeuttinen kirjoittaminen – Apua ahdistukseen
Kun omat keinot eivät riitä. Mieli järkkyy, mistä apua?
Seuraa ja ota yhteyttä: @unepetitelife | FB: Une petite life | unepetitelife@gmail.com