Joulu lapsettomana
10 päivää kulunut viime kerrasta, kun tänne kirjoitin, joten ajattelin tulla päivittämään tilannetta ja ajatuksiani muutenkin joulusta.Hieman ironisesti juuri seuraavana päivänä viime postauksesta eli 8.12. sain ovulaatiotestiin kaksi vahvaa viivaa, jotka toivat paljon ristiriitaisia tuntemuksia omasta kehostani. Kehossani ei ole tarpeeksi hormooneja, jotta voisin tulla raskaaksi, mutta kuitenkin sen verran, että joka kuukausi ovulaatiotestit näyttävän plussaa. Niin hämmentävää. Joulun pyhien vuoksi ensimmäinen ovulaatioinduktio päästään aloittamaan vasta tammikuun lopulla, koska kaikki testipäivät osuvat juuri joulupyhille/uuden vuodenpäivään. Eihän näille mitään voi, täytyy vain toivoa että kierrot pysyvät säännöllisinä, jotta ensi kuussa pääsemme mieheni kanssa viimeinkin lähemmäs unelmaamme. Ja nimenomaan yhteistä unelmaamme, täytyy mainita että minulla on maailman upein mies, joka yhtä kovasti toivoo lasta. Toivon ja rukoilen niin kovasti, että ensi vuosi olisi meidän vuosi.
Joulukuu ja jouluvapaiden odotus on tuonut itselleni paljon sellaisia tunteita, mitä en ole koskaan ennen kokenut. En ole aiemmin kiinnittänyt huomiota juurikaan lasten leluihin tai muuhun lapsiin liittyvään. Nyt näen vauvoja ja lapsiin liittyviä asioita kaikkialla. Työkaverit keskustelevat keskenään paljon siitä, mitä meinaavat lapsien kanssa tehdä lomalla. Huomaan ajattelevani, että tekisin aivan mitä tahansa, että olisin tuossa pisteessä elämässäni. Miten ihana olisi lapsen kanssa luoda aivan uusia perinteitä ja muistoja, luoda perinteet, johon lapsi saa ajan kanssa kasvaa. Mitä pidempään olemme yrittäneet miehemme kanssa saada lasta, sitä kovemmin me kummatkin häntä toivomme ja odotamme. Tämän joulun vietämme vielä kaksin, toisistamme nauttien ja arvostaen sitä, että meillä on toisemme. Ensi vuonna olemme uuden edessä, kun hoidot alkavat, jotka toivottavasti auttavat meitä saamaan terveen yhteisen lapsen.
Paljon voimia, rukouksia ja ajatuksia kaikille niille, jotka olette samassa tilanteessa. Tämä vaatii voimia, mutta haluan uskoa hyvään ja siihen, että me kaikki ansaitsemme tämän ihanan osan elämäämme, jos vain sen haluamme.
– toivelapsesta