Lily

Unelma ensimmäisestä lapsesta

toivelapsesta

No eihän siltä oksennukselta vältytty – rv 9-10

Rv 9(8+0-8+6):

Tulihan ne ensimmäiset oksennukset, ja aivan jäätävän huono olo. Aamut ovat pahimpia, oikeastaan ihan sama mitä tekee, niin tuntuu että oksettaa, ja oksennus tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun epätoivoisesti yritän pestä hampaita. Kaikista pahinta on tällä hetkellä ruoan niukkuus: tuntuu etten saa mitään muuta pysymään sisällä kun marjoja ja hedelmiä, välillä nekin tuntuu olevan mahdottomuus. Onnekseni yhtäkkiä alkoi tekemään myös mieli luonnonjogurttia ja muroja, joka oli mukavaa vaihtelua kaiken keskelle, kunnes oksensin nekin. Väsymys on tällä hetkellä jatkuvasti läsnä ja monena työpäivän aamuna olen pohtinut vakavasti, tulisiko mun vaan suosiolla olla hetken  sairaslomalla. Tällä viikolla oli myös neuvola ja sain varattua itselleni helmikuun puolen välin maille nt-ultran eli ensimmäisen virallisen ultran, jännittävää!  Ja voi että, tästä se jännitys sitten alkoikin, toivottavasti sillä pienellä olisi kaikki hyvin, huoli tuntuu olevan valtava ja jatkuva. 

 

Rv 10(9+0-9+6):

Huh, onneksi pahimmat oksetukset ovat takanapäin, ainakin toivon näin. Nyt meinaa ruoka taas pysyy sisällä, mikä ei ollut ihan niin helppo homma tuossa raskausviikolla 9. Edelleenkään en mielellään söisi oikeastaan mitään, kun ruoka ällöttää enemmän ja vähemmän koko ajan. Saan kuitenkin jotain muutakin syötyä kun hedelmiä ja marjoja, mikä vähän helpottaa oloa. Mieliala heittelee jatkuvasti: välillä hyväksyn asian, että nyt en pysty kontrolloimaan mitään vaan täytyy vain luottaa, että kaikki järjestyy. Välillä taas olen varma, etten saa pitää tätä pienokaista, vaan tämä onni viedään meiltä, enkä tiedä miten tätä surua ikinä osaisin käsitellä. Sydänäänien jälkeen pieneen ehti jo hieman kiintyä ja tuntuisi musertavalta kokea keskenmeno. Mutta kaikesta selvitään, sen olen päättänyt. Tällä viikolla on yllättänyt väsymys todenteolla, enkä meinaa pysyä hereillä ollenkaan. Katsotaan mitä tulevat viikot eteen tuovat, ultra-aikaan on vielä pari viikkoa..

 

Sattuneesta syystä ei ole ollut voimia ottaa kuvituskuvaa, ehkä ensi kerralla!

-toivelapsesta

Avainsanat: ,
Perhe Parisuhde Raskaus ja synnytys
toivelapsesta

Toistaiseksi kaikki hyvin – rv 7-8 oireet

rv 7:

Raskasviikolla 6 ei juuri ollut pahoinvointia oireena, joten yllätys oli aika suuri, kun se tuli rytinällä raskausviikolla 7. Lähes poikkeuksetta kaikki ruoka oksetti, etoi ja kuvotti. En halunnut syödä mitään mikä on lämmintä ja kaikki ruuat mitä olin ennen rakastanut, en voinut edes kuvitella nyt laittavani suuhuni. Ainoastaan viinirypäleet tuntuivat menevän ilman mitään ongelmia ja appelsiinimehu, kaikki muu mitä yritän syödä tuntuu väkinäiseltä. Mieliala hieman rauhoittui viikon 8 varhaisultran suhteen, ajatusmaailmana oli vahvasti ”kaikelle on tarkoituksensa ja kyllä mä tästä selviän” -tasoa. Sopivasti palasin myös tällä viikolla töihin ja asian salailu on oli kaikkea muutakuin helppoa, koska olen kasvatusalalla. Lopulta muutamalle pitikin kertoa, ihan vain oireidenkin vuoksi.

rv8:

Raskausviikolla 8 pahoinvointi alkaa hellittää, mutta ei kuitenkaan ole kokonaan väistynyt. Edelleen ei oikein mikään muu maistu kun salaatit, hedelmät ja marjat, mutta nyt en sentää enää meinaa oksentaa kaikista ruuan tuoksuista.Varhaisultrassa menimme käymään myös tässä lähipäivinä ja.. alhaalla olevasta kuvasta näkyykin se olennainen: siellä se pienokainen on, olen ihan oikeasti raskaana! Huh, miten helpottunut olo, että ainakin vielä tässä ollaan raskaana. Toki eletään edelleen ensimmäistä kolmannesta ja mitä vain voi tapahtua, mutta oli liikuttavaa kuulla sydänäänet ja nähdä, että sikiö vastasi viikkoja. Nyt yritän rauhoittua ja valmistautua tulevaan neuvolaan, joka on rv9 alussa. Toivon niin kovasti, että pienokainen pysyisi matkassa mukana, olemme kummatkin niin liikuttuneita, kun saamme katsella tuota ensimmäistä kuvaa, joka toivon mukaan vielä joku päivä päätyy meidän syliin asti terveenä <3

-toivelapsesta

Avainsanat: , ,
Perhe Parisuhde Rakkaus Raskaus ja synnytys