Toukokuun viimeistä viedään. Nyt viimeinkin on aika tarkastaa kesän 2023 puutarhatöiden suunnitelma, eli to do -lista. Tai noh, ehkä tämä on enemmänkin sellainen toivelista. Ei näistä mitään stressiä ole tarkoitus ottaa. Katsotaan mihin aika ja rahkeet riittävät.

Keittiöpuutarhaan ajattelin istuttaa pääasiassa samoja hyötykasveja kuin edellisenä kesänäkin. Tosin tällä kertaa en ole esikasvattanut kasvihuoneeseen mitään. Pitäisi siis vielä käydä taimistolla ostoksilla.

Lavakauluksissa taivasalla mennään hyväksi todetulla listauksella: perunaa, hernettä, salaattia, tomaattia, avomaankurkkua, porkkanaa, retiisiä sekä ahomansikat omassa kasvatuslaatikossaan ja pensasmustikat omassaan.

Keittiöpuutarhan edustalle jäi viime kesänä tyhjää kukkapenkkitilaa. Tähän olen suunnitellut istuttaa leikkokukkia. Uskon, että ne näyttävät ihanilta kastanja-aidan edessä. Keittiöpuutarhan säleikköaidan alla on myös tyhjää kasvatustilaa, koska villiviini vie vain osan tilasta. Tähän olen ajatellut jotain maanpeitekasvia istuttaa.

Yksi isompi urakka, mikä meitä tänä kesänä odottaa, on pihatulipaikan rakentaminen. Tähän olemme selvittäneet luvan paloviranomaiselta ja taloyhtiöltä. Ajatus on, että ostetaan kevyt, valmis tulipaikka ja sen alle tehdään tuliturvallinen kiveys, sepeli tai muu vastaava. Haluaisin ehkä jonkinlaisen pergolatyyppisen rakennelman tai säleikön myös tämän alueen reunalle. Se antaisi näkösuojaa kadulta päin ja siihen voisi jotain köynnöstä laittaa kasvamaan.

Meidän takapihan portti on ollut hieman huonosti tehty alunalkaenkin, ja jo viime kesänä haaveilin sen muokkaamisesta kevyempään säleikköversioon. Nyt se on väliaikaisesti ainakin saatu suoristettua ja sitä pystyy taas käyttämään. Jää nähtäväksi, onko portin uusiminen vielä tämän kesän asia. Portin eteen haluaisin myös köynnöskaaren. Siihen kasvamaan minulla olisi jo viime kesänä hankittu Onnenruusu Onni. Jos köynnöskaarta ei tänä kesänä rakenneta, pitää ratkaista mihin muualle voisin ruusuni istuttaa.

Haaveilen myös polkujen rakentamisesta pihallemme. Niillä saisi isoa nurmikkoaluetta jaettua pienempiin osiin ja ne katkaisisivat pitkän mallista pihaa pienempiin alueisiin. En tosin tiedä, onko tänä kesänä tuon tulipaikan rakentamisen jälkeen enää energiaa toiseen näin suureen projektiin. Voi olla että tämä haave pitää suosiolla jättää odottelemaan ensi vuotta.

Myös perennapenkki kaipaisi uusia lajeja ja kasvien uutta järjestelyä. Haluaisin pionit omaan penkkiinsä, mutta en ole varma kannattaisiko niiden siirto jättää ennemmin syksyyn, ettei kukinta epäonnistuisi siirron myötä.

Näiden lisäksi haluaisin kokeilla kasvattaa karhunvatukkaa. Sen selviämisestä V-vyöhykkeellä talven yli tosin ei ole varmuutta. Meidän vadelmapensas ei ole tällä uudella pihalla tehnyt vielä yhtään marjaa. Vanhalla pihalla se taas tuotti satoa. Liekö se möksähti muutosta. Jos ei tänä kesänäkään vadelmia näy, voisin jo investoida uuteen versioon.

Siinäpä muutama unelma tämän kesän puutarhaan. Jos näistä edes jotain saisi aikaa, olisin tyytyväinen. En halua tehdä puutarhanhoidosta pakkotyöleiriä, vaan edetään vähän kerrallaan. Kiinalaisen sananlaskun mukaan: tärkeintä elämässä on puutarhanhoito. Eikä sekään ole kovin tärkeää.

Ja haluaisin myös ehtiä nauttimaan pihasta, sen kukkasista ja hyötykasveista ja vain ulkona olosta.

Olisi kiva kuulla, minkälaisia muiden puutarhureiden unelmat ovat tälle kesälle.

Ihanaa kesän odotusta sulle!

Minä innostun helposti uusista asioista. Ja nyt puutarhakauden häämöttäessä olen innostunut sellaisesta kylvöihin liittyvästä asiasta, josta kuulin ihan vasta äskettäin, nimittäin talvikylvöstä (toiselta nimeltään kylmäkylvö).

En tiedä olenko ollut pahemmassakin talvihorroksessa (useamman vuoden) kun en asiasta ollut aiemmin kuullut. Vai onko tämä touhu nyt trendikästä, ja siksi viesti on kiirinyt myös tänne aloittelevan puutarhurin korviin pohjoiseen asti. Voi olla, että ajattelen tästä nyt jotenkin liian yksioikoisesti ja todellisuus onkin sitten jotain ihan muuta. Mutta hommassa on niin paljon hyvältä kuulostavia puolia, että en todellakaan voi jättää sitä kokeilematta.

Talvikylvö pähkinänkuoressa

Jos joku muukin on vielä yhtä pimennossa kuin minä olin vielä hetki sitten talvikylvöön liittyen, tässä tiivistetysti homman idea:

Tarkoitus on siis tehdä iso(hko)sta kannellisesta muovirasiasta minikasvihuone kevätkylvöille, viedä se ulos, ja käyttää lunta kylvöjen kasteluun. Varsin fiksu idea näillä leveysasteilla, sanon minä!

Ideassa on niin paljon hyviä puolia, jotka riemastuttavat minua. Suurin asia, mikä itsellä kannustaa tätä tapaa kokeilemaan, on se, että sillä säästää tilaa kevätkyvöiltä sisältä. Meillä nimittäin vapaat pöytäpinnat ikkunoiden edustalla ovat enemmän kuin vähissä. Talvikylvöllä vältytään myös taimien koulimiselta, koska ne kasvavat jo alkujaan kukkamullassa, ja säästytään siis myös taimimullan hankinnalta.

Tällä tyylillä taimia ei enää tarvitse myöskään karaista, kun ne jo alusta asti kasvavat siellä viileässä ulkoilmassa.  Kasvuolosuhteista johtuen, talvikylvökasveista pitäisi tulla tanakoita, sääolosuhteiden vaihtelua hyvin sietäviä sitkeitä pikku pirulaisia. Sounds good to me!

Talvikylvöön tarvitset:

pienempiä muovirasioita, kannella tai ilman, joihin teet hajakylvönä siementen istutuksen, suoraan kesäkukkamultaan. On tärkeää huolehtia, että siemenet eivät ole toisissaan kiinni, jotta ne eivät homehtuisi.

Näihin pienempiin istutusastioihin pitää myös tehdä reikiä pohjaan, ettei lumesta sulava kasteluvesi jää lillumaan rasioiden pohjille. Jos käytät kannellista rasiaa, esimerkiksi karkkirasiaa, myös kanteen tulee tehdä reikiä, jotta ilma pääsee kiertämään.

Kun siemenet on ripoteltu istutusmultaan, ne peitetään kevyesti muutamalla sentillä multaa ja reilusti lumella. Kevään lämmössä sulava lumi hoitaa siementen kastelun.

Pienemmät istutusrasiat laitetaan sitten isoon kannelliseen muovirasiaan. Isoon laatikkon laitetaan kansi päälle. Tässä isossa rasiassa on myös hyvä olla reikiä, että ilma kiertää.

Sitten iso rasia asetetaan talon pohjoisseinustalle, jotta kevätaurinko ei pääse siihen suoraan porottamaan. Lämpenevässä kevätilmassa kylvöjen päällä oleva lumi sulaa ja hoitelee niiden kastelun. Lunta pitää edellisen sulatessa lisätä aika ajoin.

Mielestäni kuulostaa esikasvatuksen rentouden maksimoinnilta. Ja sehän minulle kelpaa.

Oletko sinä tehnyt talvikylvöjä tai aiotko vielä tehdä? Ainakaan täällä Oulun seudulla ei ole vielä myöhäistä kokeilla tätä tyyliä tälle kevättalvelle, lunta nimittäin riittää vielä kinoksittain.