Hakatun vaimon päiväkirja
Miksi hemmetissä se ei lähde? Mikä siinä miehessä on niin ihanaa, joka voi kumota kaiken sen paskan mitä se tarjoilee? Muun muassa näitä kyselin mielessäni, kun kuuntelin Laura Mannisen Kaikki anteeksi -romaania (WSOY 2018) äänikirjana. Kysymykset vain lisääntyivät, kun tajusin että kirja perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin.
Romaanissa päähenkilö Laura tapaa ihanan Mikon, josta melko pian seurustelun aloittamisen jälkeen alkaa paljastua ikäviä puolia. Alussa Mikko käyttäytyy lapsellisen mustasukkaisesti, tulee mieleen ihan yläkouluikäisten ensimmäiset rakkaussuhteet. Lukijana (tai kuulijana) sitä huomaa miettivänsä koko ajan, että tuossa kohtaa tuon naisen olisi pitänyt lähteä. Tai ainakin viimeistään tuossa tilanteessa. Lähde, pliis!
Toivomukset kaikuvat kuuroille korville, kun äänikirjan lukija Sanna Majuri johdattelee koko ajan syvemmälle mustaan. Väkivaltakohtaukset on kirjoitettu kauniisti, jos niin voi sanoa. Ei, ei kauniisti, mutta niin vahvasti, että pala nousi kurkkuun. Kun Mikko sättii ja alistaa ja hakkaa, Laura kertoo makuuhuoneessa riehuvan myrskyn ja sateen, joka on hukuttaa hänet. Toisaalta jotkin väkivaltakohtaukset olivat ällistyttävän randomeita. Siis se läpsii sitä koko matkan kun he ajavat autolla kohti Helsinkiä? Mitä helvettiä?
Olen vielä kovin tuore äänikirjojen kuuntelija, enkä voinut olla ajattelematta, millainen kokemus tämä kirja olisi ollut itse hiljaisesti luettuna. Sanna Majurin ääni tuntui välillä kovin pehmeältä ja kiltiltä, vähän väärältä tähän tarinaan. Toisaalta se lisäsi kontrastia hirviömäisen miehen ja ihmeen alistuvan ja kiltin naisen välillä. Ihana Sopu-koira sai tarinassa sympatiani ja toimi erityisen liikuttavana hahmona. Mikon lapset edellisestä liitosta samaten. Jäin kyllä kaipaamaan Mikon ex-puolison, lasten äidin, näkymistä kirjassa.
Kuuntelin kirjan muutamassa illassa, sillä halusin paitsi saada tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, myös päästä eroon tarinasta. Se oli kovin ahdistava. Suosittelen kirjaa kuitenkin oikein paljon. Meinasin kirjoittaa lämpimästi, mutta ei se sovi tähän.