Miksei se vain laita viestiä sille?

Moni kirjailija tuskailee nykyteknologian takia: niin moni juonenkäänne on pilattu kännyköillä. Tappaja ei enää soittele lankapuhelimeen eikä rakastavaisten tarvitse sopia tapaamista toiselle puolelle maapalloa sanomalehden kulmaan raapustetun päivämäärän mukaan, kuten oheisessa Ellinooran Fazerille tekemässään videossa. Oheinen musiikkivideo on kaunis ja biisi myös, mutta tuntuuhan se kornilta, kun ihan selvästi nykyhetkeen sijoittuvassa tarinassa pariskunta ei osaa käyttää älylaitteitaan, vaan kulkee toisistaan ristiin ihan uunona. No, toisaalta tällaisissa romanttisissa kohtaamisissa ajellaan aina amerikkalaisella retroautollakin. Ei koskaan esim. Skoda Octavialla. Onneksi tytöllä on kuitenkin suklaata.

Tiedän kirjoittajia, jotka sijoittavat kirjansa tapahtumat 1990-luvulle sen vuoksi, ettei tarvitsisi askarrella älypuhelimien kanssa. On hyvin vaikea perustella, miksi nykyhetkeen sijoittuvassa tarinassa tyyppi lähtee mökille eikä saa yhteyttä kehenkään. Tai miksi jengi ilmestyy tuon tuostakin ovikelloa rämpyttämään, ihan yllättäen, soittamatta. Niinhän ei oikeasti tehdä kuin elokuvissa. Kuten juuri telkkarista uusintana tulleessa Kulman pojat -elokuvassa Eero Ritala teki. Leffa on vuodelta 2012.

Aivan toisinkin asiaa voi lähestyä. On leffoja, jotka tapahtuvat kokonaan tietokoneen ruudulla. Yritin kerran katsoa tällaista (Unfriended, 2014), mutta en jaksanut. Kirjan kohdalla tällaisen toteutustapa voisi olla hankalampaa.

Oma tekeillä oleva kirjani sijoittuu nykyaikaan ja kaikilla on puhelimet. Ei ongelmaa, sillä tarinassani ei ole näitä mökki- tai rikoskuvioita, joita puhelimet häiritsisivät. Sen sijaan eräs toinen tekstini, joka on hieman kesken, oli todella vaikea työstää juoneltaan sellaiseksi, että lukija uskoisi, että tuosta ei luurikaan voisi pelastaa.

kulttuuri kirjat musiikki
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *