Rekkapirkon elämästä

win_20180805_10_17_05_pro_2.jpg

Sain konmarituskohtauksen (ymmärtänette, kun katsotte takanani olevaa kirjahyllyä) ja sen tuoksinassa tartuin hyllystä löytämääni kirjaan. En muistanut koskaan lukeneeni sitä, kirjan sivutkin olivat uudenkankeat. Muutaman sivun luettuani tajusin, että olen kuin olenkin lukenut tämän JT Leroyn Sarahin (Like 2004) aikaisemmin. Jätin sen tällä uusintakierroksella kesken, sillä muistin miten ankeasta kirjasta olikaan kyse. Olin kuitenkin tyystin unohtanut kirjaan liittyvän kohun.

Kirja kertoo 12-vuotiaasta pojasta, joka elää rekkaparkkielämää jossain päin suurta Amerikkaa. Poika on tytöksi pukeutunut prostituoitu, ja tuossa rekkapirkkojen ahdistavassa elämänpiirissä kirjan tapahtumat etenevät väkivaltaista kulkuaan. Kirja nousi aikanaan sensaatioksi sen vuoksi, että sen markkinoitiin kertovan kirjailija JT Leroyn omasta elämästä. Kirjailijalle sepitettiin raadollinen tausta narkkariäidin hoivissa, mutta todellisuudessa kirjailijanimen takana oli kaksi ”tavallista naista” (lainaus Turun Sanomien jutusta). Mielenkiintoinen käänne. Toki keksitty kirjailijarändi oli omiaan siivittämään kirjan myyntiä. Kirjailijan saman aihepiirin teksteistä tehtiin elokuvakin (Petollinen on ihmissydän, 2004).

En suosittele tätä kirjaa ainakaan varauksetta. Se jättää haljun olon, olivat väkivaltaiset tapahtumat sitten tosia tai eivät. Se kannattaa lukea, kun ei itse ole aivan aallonpohjassa fiiliksiltään. Minä lahjoitan kirjan nyt kierrätykseen.
 

kulttuuri kirjat uutiset-ja-yhteiskunta ajattelin-tanaan