Ihan vain jotain tehdäkseni

Kirjoittelimpa tuossa yhden työhakemuksen, ihan vain jotain tehdäkseni. Yleensä kirjoittelen hakemuksia tietyn suunnitelman ja strategian mukaan, mutta nyt annoin vain mennä. Ajattelin, että jos vaikka vähän helpottaisi oloa kun tekee edes jotain. No, ei kyllä helpottanut kovin suuresti. Enemmän helpotti kun muistutti itseään, että suunnitelmiin kuuluu ryhtyä vähän proaktiivisemmaksi tuossa vähän ajan päästä.

Että anteeksi nyt vain tuon työpaikkailmoituksen jättäjälle. Se mun hakemus oli nyt sellainen ”teinpä edes jotain”. Mutta toisaalta, parasta totutella: eikös nyt juuri kaavailla sellaista hakemusmääräpakkoa. Nämä tämäntyyppiset tulevat siis taatusti lisääntymään tulevaisuudessa. Onnea vaan rekrytoijille.

Suhteet Oma elämä Raha Työ

Raskas päivä

Tänään oli taas raskas päivä, täynnä epätoivoista odotusta ja pettymystä. Olin laskeskellut, että yhdestä rekrytoinnista pitäisi tämän viikon loppuun mennessä kuulua jos olisi päässyt jatkoon.

Työ oli tänä vuonna näkemistäni ilmoituksista kaikkein lähimpänä omaa osaamistani. Siinä olisi ollut hyötyä koko kymmenen vuoden työkokemuksestani sekä kahdesta tutkinnostani. En nähtävästi päässyt edes haastatteluun. Tekisi mieleni haistattaa pitkät koko työelämälle.

Suhteet Oma elämä Raha Työ